Porin Teatteri

Kuvaus

Suurin osa vuoden 1974 laajennuksen tiloista sijoitettiin maan alle. Wikipedian mukaan talo oli Suomen ensimmäinen sähköistetty teatteritalo.

Talo on ollut Pori Jazzin konserttipaikkoja vuodesta 1967 alkaen. Katossa on seitsemän puttoa eli lapsihahmoa, jotka esittävät taiteenlajien muusia. Seinustalla on vuodelta 1946 peräisin oleva kirjailija Hj.

Nortamon patsas, jonka veisti Yrjö Liipola. Viimeisin peruskorjaus saatiin valmiiksi vuonna 2017. Katsomossa on 313 istumapaikkaa, joista 79 löytyy salia kiertävältä parvelta.

Teatteritalo valmistui vuonna 1884, ja Wikipedian mukaan sitä pidetään yhtenä Suomen kauneimmista teatterirakennuksista. Rakennus edustaa uusrenessanssia, ja sen piirsi ruotsalainen arkkitehti Johan Erik Stenberg. Vanhaan taloon liittyy 1974 valmistunut lisäosa, jossa toimii studionäyttämö nimeltä Pieni näyttämö väliaikakahvioineen.

Suomenkielinen ammattiteatteri sai alkunsa 1931, kun Porin Näyttämö ja Porin Työväen Teatteri sulautuivat yhdeksi laitokseksi. Wikipedian mukaan talo tunnetaan ennen muuta allegorisista kattomaalauksista, jotka koristavat 304-paikkaista päänäyttämöä. Vuonna 1910 talossa kisattiin kreikkalais-roomalaisen painin Suomen mestaruuksista.

Rakennus seisoo Raatihuoneenpuiston laidalla ja kuuluu Kivi-Poriksi kutsuttuun vanhaan kaupunkiin, joka nousi vuoden 1852 kaupunkipalon jälkeen. Kaupungin lähes kokonaan tuhonnut palo lähti liikkeelle talosta, joka seisoi nykyisen teatterirakennuksen tontilla; tapauksesta muistuttaa seinään kiinnitetty laatta. Alkuaikoina saliin mahtui 450 henkeä.

Katon koristemaalaukset teki helsinkiläinen Salomo Wuorio, joka tuolloin opiskeli Carl Grabowin johdolla Tukholmassa.