Kapeenkoski

Kuvaus

Ensimmäiset tukkilaiskisat pidettiin täällä heinäkuussa 1953. Koskilla voi kalastaa, meloa ja laskea koskea.

Putouskorkeutta kertyy yhteensä noin kolme metriä: Luijankoskesta 1,5 metriä ja Kapeenkoskesta 1,0 metriä. Ristin vieressä on kivi, jonka pintaan on hakattu muinaissuomalaista varausmerkkiä muistuttava risti. Nimi kattaa myös viereisen Kapeenniemen ja sen ympärillä olevan puolentoista kilometrin vesialueen, jolla virtaavat lisäksi Makasiinikoski, Luijankoski ja Kärmekoski.

Kokonaisuuden laajuus on noin 22 hehtaaria. Kesäisiä jumalanpalveluksia on pidetty täällä jo 1400-luvulla. Samaa nimeä kantaa Kapeenniemen vieressä oleva sulku, joka kuuluu Keiteleen kanavaan.

Alue on Natura 2000 -ohjelmassa osana Vatianjärven-Saraveden kohdetta (F 109 00104), ja koskiensuojelulaki suojaa koskia. Kosket syntyivät noin 5 800 vuotta sitten, kun Muinais-Päijänteen pinta laski. Virtaama on keskimäärin 83 m³/s.

Nisäkkäistä mainitaan liito-orava ja saukko. Vesi pysyy auki ympäri vuoden, mikä houkuttelee muuttavia ja talvehtivia vesilintuja. Virtapaikoissa lisääntyvät harjus ja erittäin uhanalainen järvitaimen.

Perinnettä muistuttaa Makasiinikosken viereen pystytetty suuri Honkaristi, jonka äärellä pidetään yhä kesäisin kirkonmenoja. Kansanperinne on pitänyt kiveä hyvän haltijan kivenä ja onnen tuojana. Rannan kotitarvemylly mainitaan ensi kerran vuonna 1786, eikä sen rakennusvuosi ole tiedossa.

Mylly muutettiin vesiratasmyllyksi 1880, ja jauhaminen loppui 1900-luvun kynnyksellä. Rakennus on nykyään hyvässä kunnossa ja palvelee muun muassa elämysmatkailun ruokailutilana. 1800- ja 1900-lukujen taitteessa kosken kautta uitettiin vuosittain noin 600 000 tukkia.

Viihdetaiteilija Reino Helismaan muistoa vaalii virran rantoja kiertävä Repenpolku.