Suomen kosket ja vesiputoukset kartalla: yli 5500 koskea, putousta ja kanjonia, selattavissa kunnittain. Selaa maksutta, ilman kirjautumista.
5 589 kohdetta
Kuusamossa on kartalla 88 koski- ja putouskohdetta. Niistä 77 on merkitty koskiksi, seitsemän köngäiksi ja yksi lähteeksi. Yksikään ei ole aivan keskustan kyljessä: lähin, Raakkukoski, on 5,6 kilometrin päässä, mediaani on 30,8 kilometriä ja kauimmainen Taivalköngäs 49,1 kilometrissä. Viidestä kohteesta on kirjoitettu oma kuvaus, ja ne kaikki ovat Oulangan ja Kitkajoen suunnan könkäitä.
Kartalla on 88 kohdetta kategoriassa Kosket ja vesiputoukset, 1 kunnassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä Suomessa.
Eniten kohteita on Kuusamossa (88 kpl). Kunnittainen lista löytyy tältä sivulta ja kartan voi rajata kunnalla.
Kohdesivulta. 6 kohteella on kotisivulinkki. Ajantasaisin tieto on aina kohteen omalla sivulla.
Voi. Kartalla näkyvät kaikki 88 kohdetta, ja niitä voi suodattaa kunnan, alakategorian tai nimen mukaan. Kartta avautuu tältä sivulta.
Jyrävä on yhdeksänmetrinen köngäs Kitkajoessa Oulangan kansallispuiston keskellä, 40,9 kilometriä keskustasta. Putous on kourumainen ja syntyy, kun vesimassat puristuvat kalliokapeikon läpi suvantoon. Talvella putouksen päälle muodostuu paksu jääkatto, joka sulaa yleensä vasta toukokuussa. Jyrävä rauhoitettiin aikanaan kaikelta vesivoimarakentamiselta. Koskiluokitukseltaan se on VI eli hengenvaarallinen, ja tiettävästi vain muutama henkilö on laskenut kosken. Jyrävä on samalla ainoa Kuusamon kohde, jolle kartalla on kuva.
Kiutaköngäs ei ole yksi yhtenäinen putous vaan koskien sarja Oulankajoessa: vesi putoaa 325 metrin matkalla yhteensä 14 metriä. Ylin porras on niistä jyrkin, ja siinä vesi putoaa lyhyellä matkalla ainakin neljä metriä, minkä jälkeen seuraa pienempi köngäs ja vesi kiemurtelee suvantoon. Uoman toisen rannan jyrkkä kallioseinämä hehkuu tiilenpunaisena dolomiittikiven ansiosta, kun vastarannan kallio on kvartsiittia — joki on uurtanut uomansa juuri näiden kivilajien saumaan. Keskustasta on 45 kilometriä.
Kaksi kohdetta erottuu tässä. Putaanköngäs, joka tunnetaan myös nimellä Purkuputaanköngäs, on Oulangan kansallispuistossa 44,8 kilometrin päässä. Sille ei ole omaa merkittyä retkeilypolkua, vaan taival kulkee joen vartta, ja meno-paluuseen kannattaa varata useita tunteja paikoin hankalakulkuisen metsän takia. Vesi kulkee kallioseinämän raosta lampeen ensin kourumaisesti ja sitten pystysuoraan, mikä tekee siitä punchbowl- eli maljatyypin putouksen. Virallista mittausta pudotuskorkeudesta ei ole tehty; kymmenen metrin luku perustuu arvioon muun muassa kartan korkeuskäyristä. Saaripuron putous 38,1 kilometrin päässä kohoaa yli 20 metriin, mutta sitä ei löydy kartoilta eikä maastomerkinnöistä. Kulkureitillä on jyrkkää polkua ja puuportaita Pähkänänkalliolta Kitkajoen rantaan, ja kohina kantautuu kauas jyrkännettä lähestyttäessä.
Särkiköngäs syntyy, kun Särkipuro syöksyy kahden kallion välistä jyrkkänä koskena laakson pohjalle. Korkeutta on vajaat kolme metriä, ja profiili on useasta portaasta koostuva kaskadi. Putouksen jälkeen puro madaltuu ja leviää kivikkoiseksi koskeksi, joka jakautuu useiksi haaroiksi. Särkijärvestä Kuusinkijokeen puron kokonaispituus jää vain muutamaan sataan metriin. Kohde on Paljakan kylän alueella, 34,2 kilometriä keskustasta.
Kahdeksankymmentäkahdeksan kohdetta. Köngäiksi merkittyjä on seitsemän: edellä mainittujen lisäksi Taivalköngäs, Sirkkaköngäs, Kouverköngäs ja pelkällä nimellä Köngäs. Loput ovat koskia, esimerkiksi Jyrkänkoski, Juumankoski, Käylänkoski ja Kiveskoski, jolle on kirjattu pysäköinti 76 metrin päähän. Bussipysäkki löytyy yhdeksälle kohteelle ja pysäköinti neljälle, joten Kuusamon koskille mennään käytännössä omalla autolla. Listalla on myös Kuopungin putous.