Akaa kuuluu Pirkanmaan maakuntaan. Akaassa on kartalla 132 kohdetta 33 kategoriassa. Eniten kartalla on urheilu ja liikunta (45), retkeily (35) ja kulttuuri ja historia (24). Keskustasta lyhin matka on Akaan sakaristo (0.1 km) ja pisin Kankurinkoski (17.7 km); mediaanietäisyys on 4.6 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat hiihtoladut (20) ja tapahtumapaikat (5) – niitä on 2,7-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Akaa on 16 429 asukkaan kaupunki Pirkanmaalla, ja se syntyi Toijalan, Viialan ja vanhan Akaan yhdistyessä. Kartalla on 132 kohdetta 293 neliökilometrillä, ja suurin kategoria on hiihtoladut: niitä on 20. Mutta se mikä tekee Akaasta omanlaisensa, ei ole ladut vaan raiteet. Toijala on ollut rautatien risteysasema, ja se näkyy kohdelistalla kolmella eri tavalla — museona, museoesineenä ja muistomerkkinä.
Toijalan veturimuseon näyttelyssä on muun muassa 13 entistettyä veturia sekä valokuvia, piirroksia, pienoismalleja ja pienesineistöä. Kokoelma on kasvanut tiloja suuremmaksi: halli osoittautui ahtaaksi, joten osa entistetyistä vetureista siirrettiin väliaikaistiloihin odottamaan näyttelyyn pääsyä.
Erikseen kannattaa katsoa höyryveturi Tr1 1088. Tr1 oli Valtionrautateiden raskas tavaraliikenteen höyryveturityyppi, jonka suurin sallittu ajonopeus oli 80 kilometriä tunnissa. Sarjan lisänimi viittaa presidentti Risto Rytiin, jonka kaudella veturit otettiin käyttöön. Veturi on siis samalla kertaa teollisuushistoriaa ja poliittisen historian jäänne — ja se seisoo ulkona, katsottavissa ilman aukioloaikoja.
Riihiniemen toverihauta on Akaan vakavin kohde. Suurin joukkohaudoista sijaitsee Rauhala-nimisen lohkotilan pellolla, ja hauta-alue on aidattu pystypilarein ja ketjuin. Punaisesta graniitista hakattuun muistomerkkiin on kirjoitettu: ”1918 Toijalassa teloitettujen työväen oikeuksien puolesta taistelleiden työläisten muistoksi”.
Rautateiden risteysasemat olivat sisällissodassa strategisia kohteita, ja Toijala oli yksi niistä. Hauta on siis samaa historiaa kuin veturimuseo, mutta sen toinen puoli.
Lastenvaunumuseo Mukelo Riitiälässä on Pohjoismaiden ainoa lastenvaunumuseo. Museo sai alkunsa 2010, ja kokoelmiin kuuluu 1870-luvulta 2000-luvulle noin 300 koti- ja ulkomaista vaunua. Näyttelytilana on Viialan vanhin talo, Toorikan tilan 230-vuotias päärakennus.
Kolmesataa lastenvaunua sadanviidenkymmenen vuoden ajalta on käytännössä muotoilun ja arjen historiaa: samassa tilassa näkyy, miten lapsen kuljettaminen on muuttunut hevoskyydin aikakaudelta nykypäivään.
Pirunkellari Viialassa on luolakohde, joka on muodoltaan L-kirjaimen kaltainen. Siihen johtaa kaksi erikokoista sisäänkäyntiä, ja luolan pinta-ala on useita kymmeniä neliömetrejä; pohjalla on harvakseltaan suuria kivenlohkareita. Pääluolan lisäksi kohteesta löytyy muutamia pienempiä sivukammioita.
Nimi ei ole ainutlaatuinen — samannimisiä kohteita on muuallakin Suomessa — mutta muoto on. Luolaan menevän kannattaa ottaa otsalamppu ja kunnon jalkineet.
Akaan kirkon alttaritaulun Kristuksen kirkastuminen maalasi Juho Forsell vuonna 1881, ja kattomaalaukset ovat Kalle Carlstedtin työtä vuodelta 1935. Nykyiset urut ovat rakennuksen kolmannet: 27-äänikertaiset ja Kangasalan urkutehtaan tekemät vuonna 1982.
Tolvilan kartano lukeutuu seudun suurimpiin maatiloihin, ja sen vaiheet ulottuvat monen vuosisadan taakse. Mailla on hoidettu ja valmennettu monta menestynyttä ravihevosta. Hallinnollinen yksityiskohta kertoo Akaan syntyhistoriasta: kartano ja kylä kuuluivat aiemmin Lempäälään ja siirtyivät vuonna 1932 perustettuun Viialan kuntaan.
Akaan helluntaiseurakunta on yksi Suomen vanhimmista helluntaiseurakunnista. Helluntailainen herätys tuli paikkakunnalle 1920-luvulla, ensimmäinen kastetilaisuus järjestettiin 1921, ja rukoushuone valmistui 1950–1951 lahjoitetulle Tienristi-tontille.
Daytona Circuit sijaitsee Urjalan, Akaan ja Hämeenlinnan rajaseudulla. Päällyste on kauttaaltaan asfalttia ja radalla on voimakkaita kallistuksia. Ajamaan tuleva ilmoittautuu ensin kioskilla päivystäjälle ja purkaa vasta sitten kalustonsa varikolle — käytäntö kannattaa tietää etukäteen.
Kartalla on 132 kohdetta Akaassa, 33 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Hiihtoladut (20), Kuntosalit (11), Luistelukentät ja kaukalot (9). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Hiihtolatuja on 20, ja niistä Nahkialanvuoren valaistu latu on ympärivuotinen: 2,5 kilometrin rengasreitti on valaistu koko matkaltaan, siinä on sekä perinteisen hiihtotavan ura että luisteluhiihtoura, ja varustukseen kuuluvat ulkokuntoilulaitteet. Hiihtokauden ulkopuolella reitillä saa pyöräillä, ja sen varrella on kuntoportaat.
Saman reitin varrella metsässä on Nahkialanvuoren laavu, joten taukopaikka löytyy kuntoradan kupeesta. Akaan skeittiparkki valmistui 2018 Akaan nuorisovaltuuston ideoimana ja paikallisten harrastajien toiveiden pohjalta; siellä voi skeitata, scoottailla ja temppupyöräillä.
Talvella tekojääkenttä Sontulantie 11:ssä on 61 metriä pitkä ja 30 leveä; rata on vuodelta 2020 ja kaukalo 2023.