Enontekiö kuuluu Lapin maakuntaan. Enontekiöllä on kartalla 220 kohdetta 30 kategoriassa. Eniten kartalla on luonto (78), retkeily (74) ja urheilu ja liikunta (14). Keskustasta lyhin matka on Hetan beachvolleykenttä (0.1 km) ja pisin Kilpisjärvi - Goldahytta (142.0 km); mediaanietäisyys on 27.5 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat kosket ja vesiputoukset (72) ja vaellus- ja retkeilyreitit (21) – niitä on 2,9-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Enontekiöllä kartta tuntee 220 käyntikohdetta 30 kategoriassa, ja jokaisesta on kirjoitettu kuvaus. Ylivoimaisesti suurin ryhmä ovat kosket ja vesiputoukset, joita on 72, mikä on lähes kolmasosa koko kohdemäärästä. Nähtävyyksiä on 37, laavuja ja autiotupia 26, vaellusreittejä 21 ja hiihtolatuja 17. Leirintäalueita on 6, luistelukenttiä ja kaukaloita 5 ja kansallispuistoja 3.
Jakauma kertoo käsivarren tunturikunnasta, jossa vesistöt ja erämaa hallitsevat tarjontaa selvästi enemmän kuin rakennettu ympäristö. Vesiputousten ja koskien poikkeuksellinen määrä tekee kunnasta yhden kartan selkeimmin luontoon profiloituneista, ja sama näkyy myös nähtävyyksien suuressa määrässä, sillä moni niistä on luonnonmuodostuma tunturimaisemassa. Kunnan sijainti Suomen luoteiskolkassa, käsivarressa, tarkoittaa myös sitä, että maasto vaihtelee tuntureista jokilaaksoihin lyhyelläkin matkalla, ja tämä vaihtelu näkyy suoraan kartan kohdevalikoimassa.
Kaikki 220 kohdetta löytyvät kartalta kategorioittain, ja jokaisen kohdesivulla on sijainti ja lyhyt kuvaus. Pitkät etäisyydet ja harva asutus tarkoittavat käytännössä sitä, että retki kannattaa suunnitella etukäteen, sillä kohteet sijaitsevat laajalla alueella eivätkä kaikki ole saavutettavissa lyhyellä ajomatkalla. Kartan suodattimilla voi rajata haun oman reitin varrelle, mikä säästää aikaa laajalla ja harvaan asutulla alueella liikuttaessa.
Pitkän matkan retkeilijälle nimi kartalla on Kalottireitti, retkeilyreitti Enontekiöllä, joka kulkee osana laajempaa Pohjoiskalotin reittiverkostoa usean maan alueella. Luonnonihmeistä kiinnostuneelle kartalla on Toskaljärven luola, joka sijaitsee Suomen käsivarressa Enontekiöllä. Taukopaikkaa etsivälle löytyy kaksi kotaa, Suaskurun kota ja Varkaanjärven kota, molemmat laavuja Enontekiöllä. Kodat ovat perinteinen taukopaikan muoto käsivarren alueella, ja niitä käytetään samaan tapaan kuin laavuja muualla Suomessa.
Kalastajalle kartalla on Mannakoski. Koski on matala ja perhokalastajien tuntema paikka, jossa on lohta, taimenta ja harjusta. Erämaasta kiinnostuneelle löytyy lisäksi Pöyrisjärven erämaa-alue, joka sijaitsee Enontekiöllä ja edustaa kunnan kolmea kansallispuistoluokan aluetta. Kuusi nostettua kohdetta kattavat sekä reitin, luolan, kaksi taukopaikkaa, koskikalastuksen ja erämaa-alueen, mikä kuvaa hyvin sitä, miten monipuolinen käsivarren tarjonta on. Loput kartan 218 kohteesta löytyvät kategorioittain kohdesivuilta, ja niiden joukossa on kymmeniä lisää vesiputouksia ja nähtävyyksiä eri puolilla kuntaa.
Kategoriajakauma Enontekiöllä on kartan selkeimpiä esimerkkejä luontopainotteisuudesta. Kosket ja vesiputoukset, nähtävyydet, laavut ja autiotuvat ja vaellusreitit muodostavat yhdessä valtaosan koko kohdemäärästä. Hiihtoladut tuovat oman lisänsä talvikauteen, ja kansallispuistot, kuten Pöyrisjärven erämaa-alue, edustavat suojeltua erämaata. Rakennettua liikuntaympäristöä, kuten jäähalleja ja leirintäalueita, on huomattavasti vähemmän, mikä sopii kuntaan, jossa pääasiallinen vetovoima on koskematon luonto. Kolme kansallispuistoluokan kohdetta, mukaan lukien Pöyrisjärven erämaa-alue, tarjoavat suojellun ympäristön, jossa liikkumista ohjaavat omat sääntönsä.
Kartalla on 220 kohdetta Enontekiöllä, 30 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Kosket ja vesiputoukset (72), Nähtävyydet (37), Laavut & autiotuvat (26). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Kesällä vaellusreitit, kuten Kalottireitti, ja koskikalastuskohteet, kuten Mannakoski, ovat parhaimmillaan, kun päivät ovat pitkiä ja maasto on sula. Kosket ja vesiputoukset virtaavat runsaimmin keväällä sulamisvesien aikaan, jolloin lumi sulaa tuntureilta ja virtaama kasvaa selvästi kesää suuremmaksi. Kodilla, kuten Suaskurun ja Varkaanjärven kodilla, voi pitää taukoa retken varrella mihin vuodenaikaan tahansa, ja ne toimivat hyvänä suojana myös äkillisen sään yllättäessä.
Talvella painopiste siirtyy hiihtoladuille, joita on kartalla 17, ja käsivarren pitkä ja lumivarma talvi tarkoittaa, että latukausi kestää tavallisesti pitkälle kevääseen. Pitkien etäisyyksien vuoksi retki kannattaa suunnitella hyvissä ajoin ja varmistaa sääennuste sekä reittien kunto ennen matkaan lähtöä. Kevät tuo mukanaan pitkät valoisat päivät ja hyvät hiihtokelit, kun taas syksyn ruska houkuttelee vaeltajia ennen talven tuloa.
Kosket ja vesiputoukset, nähtävyydet, laavut ja autiotuvat sekä vaellusreitit ovat pääosin maksuttomia käyntikohteita, ja niitä on kartalla yhteensä yli 150. Myös Pöyrisjärven erämaa-alueella liikkuminen on maksutonta, ja jokamiehenoikeudet antavat luvan liikkua, marjastaa ja kalastaa onkimalla ja pilkkimällä ilman erillistä lupaa. Muu kalastus, kuten Mannakoskella, voi vaatia kalastusluvan, joten se kannattaa hankkia etukäteen ennen retkelle lähtöä. Kartta ei kata ravintoloita eikä majoitusta, joten ne kannattaa varata erikseen omista lähteistä. Edullisin tapa kokea käsivarren luontoa on rakentaa retki laavun tai kodan, vesiputouksen ja vaellusreitin ympärille, jolloin koko päivän voi viettää täysin maksuttomasti.