Kolari kuuluu Lapin maakuntaan. Kolarissa on kartalla 204 kohdetta 34 kategoriassa. Eniten kartalla on retkeily (61), luonto (56) ja urheilu ja liikunta (35). Keskustasta lyhin matka on Kolarinsaaren kirkon pienoismalli (0.0 km) ja pisin Mustikoski (52.8 km); mediaanietäisyys on 28.3 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat yleiset saunat (6) ja näkötornit (5) – niitä on 3,6-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Kolari on 4 011 asukkaan kunta Lapissa, ja sen pinta-ala on 2 559 neliökilometriä. Kartalla on 204 kohdetta: koskia 44, laavuja 30, nähtävyyksiä 16 ja vaellusreittejä 12. Asukaslukuun nähden kohdemäärä on poikkeuksellinen, ja syy on yksi tunturi.
Ylläs Ski Resort on Suomen suurin hiihtokeskus. Se sijaitsee kahden lappilaiskylän, Ylläsjärven ja Äkäslompolon, alueella, ja rinteiden välillä liikutaan joko tunturin huipun kautta tai skibussilla. Käytännössä kyse on kahdesta kylästä yhden tunturin eri puolilla, ja majoituspaikan valinta vaikuttaa siihen kumman puolen rinteet ovat lähempänä.
Ylläksen matkailuhistoria on dokumentoitu tarkasti. Ensimmäinen pieni hiihto- ja retkeilymaja nousi jo vuonna 1939, ja ensimmäinen varsinainen matkailurakennus oli arkkitehti Jouko Ylihannun suunnittelema hirsinen hiihtomaja Ylläskartano, joka valmistui 1950.
Kahdeksankymmentä vuotta matkailua tarkoittaa, että Ylläs ei ole 1980-luvun laskettelubuumin tuote vaan sitä huomattavasti vanhempi kohde. Se näkyy myös rakennuskannassa ja siinä, että hiihtoretkeily on paikalla yhtä vanha laji kuin laskettelu.
Kesänkijärveä kiertää kesäisin retkeilyreitti ja talvella hiihtolatu sekä talvipyöräilyreitti. Sama rengas palvelee siis kolmea eri lajia vuodenajan mukaan.
Veteen on istutettu kirjolohta, ja kalastukseen tarvitaan erikoislupa, jota myydään esimerkiksi Eräluvat.fi-sivustolla. Talvipyöräilyreitti on Suomessa yhä uusi laji, ja sen olemassaolo kertoo siitä, että Ylläksellä on kysyntää muullekin kuin hiihdolle myös talvella.
Äkäsjoki kuuluu Tornionjoen vesistöön, ja sen merkitys on mitattu: vuoden 2006 selvityksen mukaan joki tuotti noin 1 100 luonnossa syntynyttä meritaimenen vaelluspoikasta.
Luontaisesti lisääntyvä meritaimenkanta on Suomessa harvinaisuus, ja se tekee joesta muutakin kuin maisemakohteen. Jokilaakso on muodostunut siirros- ja hiertovyöhykkeeseen, mikä selittää sen suoran ja jyrkkärinteisen muodon.
Kolarinsaaren kirkko on puukirkko, joka on lähes kuution muotoinen. Museovirasto on luokitellut kirkon ja kellotapulin valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, ja alttaritaulun Vapahtaja ristillä maalasi Johan Gustav Hedman vuonna 1832.
Pyhän Laurin Kappeli Äkäslompolossa edustaa toista ääripäätä: sen suunnitteli arkkitehti Kari Poskiparta, ja vihkiminen tapahtui 19. joulukuuta 1999. Ohjelmassa on jumalanpalvelusten lisäksi konsertteja ja muita tapahtumia — matkailukeskuksen kappeli palvelee siis myös kulttuuritilana.
Arctic Secrets on pakohuone Äkäslompolossa: peliaikaa on 60 minuuttia pulmien ratkomiseen, ja yhden huoneen juoni lähtee erämaahan eksymisestä. Lapsille suositellaan joko kantokopassa olevaa vauvaa tai vähintään ala-asteikäistä pelaajaa.
Aava Lapland on joogastudio, joka on toiminut Ylläksen juurella kesästä 2019. Ohjelmaan kuuluu joogaa, rentoutuksia, metsämeditaatioita ja kehonhuoltoa, ja yksityistunnin voi varata omalle ryhmälleen.
Yöpyjälle Ylläksen Ykkös Caravan sijaitsee Äkäslompolojärven ja Äkäsjoen välissä; kesällä käytössä on oma uimaranta ja talvisin hiihtoladuille pääsee suoraan pihasta.
Kartalla on 204 kohdetta Kolarissa, 34 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Kosket ja vesiputoukset (44), Laavut & autiotuvat (30), Nähtävyydet (16). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Laavuja on 30 ja koskia 44, ja ne ovat maksuttomia. Vaellusreittejä on 12. Nämä luvut tarkoittavat käytännössä, että retkeily onnistuu ilman hissilippua koko vuoden — ja että taukopaikkaa ei tarvitse etsiä kaukaa.
Laskettelurinteet, hiihtokoulu ja hissiliput ovat maksullisia, samoin Kesänkijärven kalastuslupa.