Ylitornio kuuluu Lapin maakuntaan. Ylitorniolla on kartalla 110 kohdetta 28 kategoriassa. Eniten kartalla on luonto (31), urheilu ja liikunta (30) ja retkeily (28). Keskustasta lyhin matka on Ylitornion helluntaiseurakunta (0.1 km) ja pisin Raanujärven frisbeegolfrata (64.0 km); mediaanietäisyys on 15.2 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat kosket ja vesiputoukset (25) ja hiihtoladut (12) – niitä on 2,1-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Ylitornio on 3 765 asukkaan kunta Lapissa Tornionjoen varrella, ja sen pinta-ala on 2 029 neliökilometriä. Kartalla on 110 kohdetta: koskia 25, hiihtolatuja 12 sekä nähtävyyksiä ja jäähalli- ja luistelupaikkoja seitsemän kumpiakin.
Kunta on nauhamainen: se seuraa Tornionjokea Ruotsin rajalla. Sen tunnetuin maamerkki on Aavasaksa, joka kuuluu Suomen kansallismaisemiin ja on vanhoja matkailukohteitamme.
Aavasaksan näköalapolku on 2,6 kilometriä, ja sillä on peräti viisi taukopaikkaa. Käyttö on maksutonta, ja reitistä on useita vaihtoehtoja.
Polku tunnetaan myös nimellä Kruununkierros. Nimi viittaa Aavasaksan asemaan kruununpuistona — vaara suojeltiin jo 1800-luvulla, ja se on Suomen vanhimpia suojeltuja maisemakohteita.
Viisi taukopaikkaa alle kolmen kilometrin reitillä on poikkeuksellisen tiheästi, noin puolen kilometrin välein. Se kertoo, että kohde on tarkoitettu kaikille kävijöille — ei kuntoilijoille vaan katselijoille.
Aavasaksan maine perustuu keskiyön aurinkoon: vaara on ollut matkailukohde jo 1800-luvulta, jolloin eurooppalaiset matkustivat tänne katsomaan yötöntä yötä.
Talvella samalla vaaralla on Aavasaksan latu, 5,6 kilometriä molempien hiihtotapojen uraa kahdella taukopaikalla. Latu on maksuton ja päiväsaikaan koulujen käytössä.
Ainiovaaran luontopolku on viisi kilometriä ja maksuton, ja siinä on kaksi taukopaikkaa. Reitti on merkitty maastoon valkoisilla viitoilla.
Yhdenmukainen värimerkintä on maastossa arvokas: kävijän ei tarvitse tulkita karttaa, kun oikean reitin tunnistaa väristä.
Ainiovaara–Eholampi on 3,6 kilometrin latu, jolla on molempien hiihtotapojen urat. Reitin kuvauksessa on kuitenkin varoitus, joka kannattaa ottaa vakavasti: reitti kulkee kaukana asutuksesta, joten kännykkä ei välttämättä toimi.
Erämaisemat ovat ladun vetovoima ja samalla sen riski. Katvealueella hiihtävän kannattaa kertoa reittisuunnitelma jollekin, hiihtää mieluiten parin kanssa ja varata mukaan lämmintä — apua ei saa soittamalla.
Haukkavaaran kalliolta avautuu maisema, ja kiipeilykausi on pitkä.
Pitkä kausi Lapissa selittyy kallion asennolla ja tuulisuudella: aurinkoon avautuva kallio kuivuu nopeasti ja lämpenee aikaisin keväällä.
Kohteessa on selvä käyttäytymisohje: kiipeilijöitä pyydetään pitämään äänenvoimakkuus kurissa, sillä lähellä on asuintaloja.
Pyyntö on syytä ottaa tosissaan. Kiipeily on äänekäs laji — varmistajan ja kiipeäjän on huudettava toisilleen — ja kalliot kantavat ääntä. Yksi häiritsevä ryhmä voi johtaa siihen, että kohde suljetaan kaikilta.
Helpoin kulku reiteille käy laavun takaa, ja polku on 600 metriä pitkä ja selvästi näkyvä.
Santa's Western Gravel Loop on 493 kilometrin pituinen sora- ja metsätiereitti, joka kuuluu Arctic by Cycle -pyöräilyreittiverkostoon.
Reitti alkaa Rovaniemen Joulupukin kylästä napapiiriltä ja jatkuu kylien ja erämaamajojen kautta pohjoiseen.
Lähes viidensadan kilometrin soratiereitti on monipäiväinen bikepacking-matka, ei päiväretki. Suunnittelun ratkaisee majoitus: reitti on rakennettu kylien ja erämaamajojen varaan, eli etapit määräytyvät sen mukaan, missä voi yöpyä.
Soratie on pohjoisessa pyöräilijälle hyvä alusta: liikennettä on vähän, pinta on tasainen ja maisema avautuu toisin kuin metsäpolulla.
Meltosjärven kappelin historia on esimerkki siitä, kuinka pitkään maaseudun hankkeet saattoivat kestää.
Hanketta puitiin kyläkokouksessa jo vuonna 1910, mutta rakennus nousi vasta 1960-luvulla. Vihkiminen tapahtui 21. joulukuuta 1969 — 59 vuotta ensimmäisen kokouksen jälkeen.
Välissä olivat maailmansodat, Lapin sota ja jälleenrakennus. Kylän oma kappeli oli pitkään toiveiden listalla, jolle ei riittänyt varoja eikä työvoimaa.
Arkkitehti Risto Mäkitalon suunnittelemaan tilaan mahtuu 200 henkeä, ja kirkossa on 1700-luvulta peräisin olevaa esineistöä.
Kartalla on 110 kohdetta Ylitorniolla, 28 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Kosket ja vesiputoukset (25), Hiihtoladut (12), Laavut & autiotuvat (8). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Ylitornion urheilukentän tekonurmi on 90 × 63 metriä, valaistu ja maksuton. Kenttä on alun perin vuodelta 1956 ja peruskorjattu myöhemmin, ja päiväsaikaan se on koulujen käytössä.
Karemajojen frisbeegolfrata Karemajojentiellä on 18-väyläinen metsärata vuodelta 2014. Käyttö on maksutonta, vaikka rata on yrityksen omistama.
Kainuunkylän valaistu latu on vuodelta 1982 ja pinnaltaan sahanpurua; siellä voi hiihtää sekä perinteistä että vapaata hiihtotapaa, ja ladulla on taukopaikka.
Etelä-Portimon jääkiekkorata Kylätiellä on 38 × 23 metriä, valaistu ja vuodelta 1972.