Nähtävyydet ja kohteet Tervolassa

Tervola on 2 831 asukkaan kunta Lapissa, ja sen pinta-ala on 1 560 neliökilometriä. Kartalla on 108 kohdetta: koskia 35, nähtävyyksiä 11, uimarantoja 10 ja laavuja seitsemän.

Kemijoki ja sen sivujoet halkovat kuntaa, ja siksi kosket ovat ylivoimaisesti suurin luontokategoria. Tervolan kiinnostavin tarina liittyy kuitenkin rakennukseen, jota ei ole purettu.

Tervolan iso kirkko sai alkunsa päätöksestä, joka on päivätty tarkasti: tervolalaiset päättivät 1. heinäkuuta 1860 rakentaa kirkon.

Sata vuotta myöhemmin rakennus oli vaarassa. Vuonna 1972 päätettiin purkaa kirkko kirkkohallituksen suosituksesta ja opetusministeriön luvalla.

Purkupäätöstä ei kuitenkaan pantu täytäntöön. Kirkon kunnossapitoa varten perustettiin Ison kirkon hoitokunta vuonna 1977.

Viisi vuotta purkupäätöksen ja hoitokunnan perustamisen välissä kertoo, mitä välissä tapahtui: paikkakunta ei suostunut purkamiseen, ja ratkaisuksi järjestettiin ylläpito. 1970-luku oli Suomessa vanhojen puukirkkojen kannalta vaarallista aikaa, ja moni vastaava rakennus purettiin.

Kirkko on siis kahdesti tervolalaisten päätöksen tulos: kerran rakennettuna 1860 ja kerran säilytettynä 1970-luvulla.

Myllyköngäs on Vähäjoen putous, ja se on kolmimetrinen ja vuolas.

Kuvaus kosken alapuolelta on epätavallinen: putouksen alapuolella aallokko lyö rantaan kuin merenlahdella. Kolmen metrin pudotus tuottaa niin paljon liike-energiaa, että alapuolinen suvanto käyttäytyy kuin avovesi.

Maisemasta on annettu myös rehellinen varaus: se on komea lukuun ottamatta kosken ylittävää betonisiltaa. Tieto on hyödyllinen valokuvaajalle — kuvakulma kannattaa valita sillan takaa.

Elijärven lintutorni on muuttolintujen levähdyspaikka, ja se sijaitsee patikkapolun varrella.

Reittiohje on tarkka: lintutornille on opastus Törmävaaran mastotieltä risteävän kärrypolun varrelta, ja rekisteriin on kirjattu myös koordinaatit N66° 6.138' E24° 42.581'.

Koordinaatit ovat tässä olennaiset. Kärrypolku mastotien varrella ei ole helposti löydettävä kohde, ja tarkka sijainti navigaattoriin syötettynä säästää etsimiseltä.

Levähdysalue tarkoittaa, että lintumäärät ovat suurimmillaan muuton aikaan keväällä ja syksyllä — kesäkeskellä torni on hiljainen.

Tervolan kirkonkylän katettu kaukalo on 60 × 30 metriä asfalttia ja katettu. Kohteessa on käymälä ja pukutilat sekä huoltorakennus, jossa on pukuhuoneet ja wc:t. Kaukalo on valaistu.

Katettu ulkokaukalo on merkittävä ero tavalliseen. Katto estää lumen kertymisen jäälle, mikä on Lapissa jään ylläpidon suurin yksittäinen työ — lumisateen jälkeen aurattava kaukalo on käyttökelvoton tunneiksi. Katettu jää on käyttövalmis heti.

Katto myös pidentää kautta molemmista päistä: jää kestää keväällä pidempään, kun aurinko ei paista suoraan pintaan.

Muut luistelupaikat ovat avoimia. Louen koulun luistelukenttä on 60 × 25 metriä karkeahkoa kivituhkaa ja valaistu, ja Kaisajoen luistelukenttä Tuunivaarantiellä on samankokoinen hiekkakenttä vuodelta 1976.

Mattisen koulun pallokenttä on 50 × 25 metriä hiekkaa ja valaistu, ja se toimii talvisin luistelualueena — sama pohja palvelee kahta kautta.

Törmävaaran ladut kattavat neljä kilometriä, josta valaistua kolme. Ladulla on molempien hiihtotapojen urat, ja reitit on merkitty pituuksina 1, 2, 3, 4 ja 5 kilometriä.

Viisi eri mittaista lenkkiä samalla alueella tarkoittaa, että matkan voi valita lähtiessä eikä sitä tarvitse arvioida kartalta. Se on latuverkoston paras ominaisuus perheelle, jossa kaikki eivät hiihdä yhtä pitkälle.

Latu Hastinkangas–Törmävaara on pisin: kuusi kilometriä perinteisen hiihtotavan latua, jonka varrella on käymälä. Reitti on vuodelta 1980.

Kirkonkylän kuntolatu on 1,1 kilometriä ja kokonaan valaistu; sen pinta on sahanpurua, mikä tasoittaa pohjan niin, että latu aukeaa vähällä lumella.

Paakkolan valaistu latu Paakkolantiellä on kunnan liikuntatoimen ylläpitämä, ja siellä voi hiihtää sekä perinteisellä että vapaalla hiihtotavalla. Kaikki ladut ovat maksuttomia.

• Lintutorni kannattaa etsiä koordinaateilla; opasteet ovat kärrypolun varrella.
• Muuttokausi keväällä ja syksyllä on paras havaintoaika.
• Koski on vuolas — pidä etäisyyttä liukkaalta kalliolta.
• Koulujen kentät ovat päiväsaikaan koulujen käytössä.
• Kunta on laaja: Loue, Paakkola ja Kaisajoki ovat omia kyliään kirkonkylän lisäksi.