Rovaniemi kuuluu Lapin maakuntaan. Rovaniemellä on kartalla 444 kohdetta 41 kategoriassa. Eniten kartalla on urheilu ja liikunta (147), luonto (87) ja retkeily (86). Keskustasta lyhin matka on Ahon asuinliiketalot (0.1 km) ja pisin Mettiskoski (81.8 km); mediaanietäisyys on 6.4 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat kiipeilypaikat (13) ja ampumaradat (15) – niitä on 5,3-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Kaupungin tunnetuin silta on Jätkänkynttilä, joka valmistui 1989 ja oli Suomen ensimmäinen tieliikenteelle tehty vinoköysisilta. Silta on maksuton käyntikohde, ja se toimii luontevana kiintopisteenä jokirannan kävelylle. Pimeään vuodenaikaan valaistu silta on kaupunkikuvan tunnistettavin elementti, joten se kannattaa nähdä myös iltavalossa.
Rovaniemen kirkon kirkkosalin mekaaniset urut ovat Christensenin tehtaan tekemät ja 45-äänikertaiset. Kulttuurin sisäkohteista Kulttuuritalo Korundi laajeni niin, että taidemuseo sai lisää näyttelytilaa, taidevarastoja ja toimistotiloja. Suurten tapahtumien näyttämö on Lappi-areena, jonka muutos jäähallista konserttitilaksi vie noin neljä tuntia.
Ounasvaara on liikunnan ja ulkoilun keskittymä. Ounasvaaran mäkikeskuksen ensimmäinen hyppyrimäki tehtiin helmikuussa 1927, ja saman vuoden joulukuussa avattiin pysyvä rakenteinen mäki. Myöhemmin vauhtimäkeen asennettiin posliininen latu-ura ja alastulorinteeseen muovitus, ja vuonna 2014 vauhtimäki sai keinotekoisesti jäädytettävän latu-uran.
Pyöräilijälle on rakennettu oma kohteensa: Tonttumetsän pyöräilypuiston Santa's Trail on leveydeltään 1,5 metriä ja pituudeltaan 4,38 kilometriä. Ulkoilureittejä etsivälle vaaran ympäristö tarjoaa vaihtoehtoja ympäri vuoden, ja reittien varrella laavut toimivat taukopaikkoina. Mäkihypyn seuraaminen katsomosta on oma elämyksensä, ja mäkikeskuksen historia tekee paikasta kiinnostavan myös lajia tuntemattomalle.
Rovaniemen kotiseutumuseolla järjestetään näyttelyitä, talkoita, kulttuuritilaisuuksia ja kotiseutupäiviä, joten museo elää tapahtumien mukaan ja käynnin voi ajoittaa niiden yhteyteen. Lapin Metsämuseon kokoelmatiedot löytyvät Kantapuu-tietokannasta, jota museo ylläpitää yhdessä muun muassa Luston, Pielisen museon ja Suomen Metsästysmuseon kanssa.
Uskonnollista historiaa kantaa Rovaniemen Helluntaiseurakunta: helluntaiherätys tuli kaupunkiin ensimmäisen kerran loka-marraskuussa 1912, kun Thomas Ball Barratt vieraili paikkakunnalla, ja 1980-luvun loppuun mennessä seurakunnasta oli tullut Lapin suurin helluntaiseurakunta. Museot ja kirkot ovat sisäkohteina käyttökelpoisia myös kelillä, jolloin ulkoilu ei houkuta, joten ne kannattaa säästää sadepäiville ja kovimmille pakkasille.
Talvi on pisin sesonki, ja silloin käytössä ovat 27 hiihtolatua sekä 39 jäähallia ja luistelupaikkaa. Latujen kunto elää sään mukaan, joten tilanne kannattaa varmistaa ylläpitäjän kanavista ennen matkaa. Kaamosaikaan liikkeelle kannattaa lähteä valoisimpina tunteina tai suosia valaistuja reittejä ja sisäkohteita. Talvikauden lajit ja varusteet on koottu talviaktiviteettien oppaaseen.
Keväällä kosket ovat parhaimmillaan sulamisvesien aikaan, ja kesällä 22 uimarantaa avaavat uintikauden vesien lämmettyä. Pohjoisessa uintikausi on lyhyt, joten lämpimimmät viikot kannattaa käyttää hyväksi. Saunakulttuuriin pääsee kiinni Kotiseutuyhdistyksen Rantasaunalla, jonka isolta laiturilta pääsee halutessaan uimaan. Syksy sopii museokierroksille ja ruskaretkille, ja kaamosaika kääntää ohjelman sisäkohteisiin ja valaistuille laduille.
Pohjoinen sää vaihtelee nopeasti, joten kerrospukeutuminen on varustevalinnoista tärkein: hikeä siirtävä alakerros, lämmittävä välikerros ja tuulen sekä veden pitävä kuori. Talvella pakkasta vastaan tarvitaan lämpimät jalkineet, käsineet ja päähine, kesällä taas hyönteiskarkote ja aurinkosuoja kuuluvat reppuun. Juomapullo, eväät ja ladattu puhelin kannattaa pitää mukana kaikilla retkillä, ja pidemmillä reiteillä myös otsalamppu kuuluu varustukseen.
Laavut ovat maksuttomia taukopaikkoja, joiden käyttöä ohjaavat jokamiehenoikeudet: tulta tehdään vain merkityillä paikoilla ja omat roskat viedään pois. Lasten kanssa toimivat lyhyet etapit ja selkeät kohteet, kuten silta, ranta tai museo, ja retket mitoitetaan jaksamisen ja valoisan ajan mukaan. Liikuntapaikkojen aukiolot ja vuorot vaihtelevat ylläpitäjän mukaan, joten ne tarkistetaan kohteen tiedoista. Suodata kartalta oma kategoriasi ja katso, mitkä kohteet osuvat reittisi varrelle.
Kartalla on 444 kohdetta Rovaniemellä, 41 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Kosket ja vesiputoukset (74), Nähtävyydet (42), Luistelukentät ja kaukalot (39). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Rovaniemi on kartalla 444 käyntikohteen kaupunki, ja kohteet jakautuvat 41 kategoriaan. Jakauman kärki on poikkeuksellinen: suurin ryhmä ovat vesiputoukset ja kosket, joita on 70. Seuraavina tulevat nähtävyydet (42), jäähallit ja luistelupaikat (39) sekä jalkapallokentät (37). Lisäksi kartalla on kuntosaleja (30), hiihtolatuja (27), uimarantoja (22) ja laavuja (18).
Kartta kattaa käyntikohteet: sillat, museot, ulkoilupaikat ja luontokohteet. Ravintolat ja ohjelmapalvelut eivät kuulu aineistoon. Kohteista 167 on kirjoitettu tarkempi kuvaus, ja jokaisen kohteen sivulta näet sijainnin sekä saatavilla olevat perustiedot. Matkailukaupungin tunnetuimpien nimien rinnalla kartta nostaa esiin arkisemmat kohteet, joita moni vierailija ei löytäisi muuten.
Kartan käyttö on suoraviivaista: valitse kategoria, rajaa näkymä ja katso mitkä kohteet osuvat reitillesi. Sama työkalu palvelee talvisesongin matkailijaa, syksyn ruskaretkeläistä ja paikallista, joka etsii uutta harrastuspaikkaa tai lähiluontokohdetta.