Kemijärvi kuuluu Lapin maakuntaan. Kemijärvellä on kartalla 180 kohdetta 31 kategoriassa. Eniten kartalla on retkeily (66), luonto (50) ja urheilu ja liikunta (21). Keskustasta lyhin matka on Per Aspera ad Astra (0.2 km) ja pisin Haaraköngäs (42.1 km); mediaanietäisyys on 22.2 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat lintutornit (6) ja laavut & autiotuvat (32) – niitä on 2,6-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Kemijärvellä kartta painottuu selvästi luontokohteisiin: kaikkiaan 176 kohdetta jakautuu kahdeksaan kategoriaan, ja niistä kaksi suurinta ovat ylitse muiden. Koskia ja vesiputouksia on 39, ja laavuja ja autiotupia peräti 32. Yhdessä nämä kaksi kategoriaa kattavat jo yli 60 kohdetta. Hiihtolatuja on 14 ja nähtävyyksiä 13, joten myös talvi ja historialliset kohteet ovat hyvin edustettuina. Lintutorneja on kartalla kuusi, mikä on tavallista enemmän lintuharrastukselle sopivaa aluetta.
Kemijärvi sijaitsee Lapissa, ja luonto näkyy siinä, minkälaisia kohteita kartalta löytyy: laajoja metsä- ja vesistöalueita, joissa retkeilyreitit ja tulipaikat ovat lähempänä toisiaan kuin monessa eteläisemmässä kunnassa. Vuodenaikojen ääripäät ovat täällä selvemmät kuin etelämpänä, mikä vaikuttaa suoraan siihen, milloin mikäkin kohde kannattaa valita.
Kemijärveä ympäröi laaja erämainen alue, jossa asutus keskittyy kirkonkylän tienoille ja loppu maasto on metsää, suota ja vaaroja. Kesällä valoisat yöt pidentävät retkipäivää huomattavasti, kun taas talvella pimeys ja pakkanen muuttavat samat maisemat kokonaan toisenlaisiksi. Tämä vuodenaikojen vaihtelu on yksi syy siihen, miksi moni palaa alueelle useampaan otteeseen: kesän ja talven Kemijärvi ovat käytännössä kaksi eri kohdetta samalla kartalla. Alueelle pääsee sekä maanteitse että junalla, ja pidempi matka etelästä kannattaa yhdistää useamman kohteen kiertoon, jotta reissu ei jää vain yhden pysähdyksen mittaiseksi. Kemijärven luonne poikkeaa monesta eteläisemmästä retkikohteesta juuri laajuutensa takia: matkat kohteiden välillä ovat pidempiä, mutta jokainen pysähdys tarjoaa vastineeksi enemmän hiljaisuutta ja tilaa. Se sopii kävijälle, joka arvostaa koskematonta luontoa enemmän kuin nopeaa kierrosta monen pienen kohteen välillä.
Suomutunturi on alueen tunnetuin talvikohde: latuverkkoa on 75 kilometriä, josta valaistua 17 kilometriä, ja ensimmäinen hissi sekä kahvila otettiin käyttöön talvella 1966. Suomun patikkareitit jatkavat samalta alueelta kesäkautena, ja reitin osoitteeksi on merkitty Vapaudenkatu 8. Koko reittilistan näkee sivulta vaellusreitit Kemijärvellä. Molemmat kohteet sopivat sekä päiväkävijälle että pidempään lomaan, sillä lähistöltä löytyy niin helppokulkuisia lyhyitä polkuja kuin vaativampia nousuja tunturin rinteillä.
Kemijärven Kotiseutumuseon päärakennus on alkuperäispaikallaan säilynyt, Sepäntaloksi kutsuttu peräpohjalaistalo 1800-luvulta. Kemijärven moottorikelkka- ja sahamuseo puolestaan säilyttää kokoelmassaan Suomeen ensimmäisenä ostetun tehdasvalmisteisen moottorikelkan, vuoden 1961 Ski-Doon. Kaksi museota yhdessä kertovat, miten paikkakunnan arki on rakentunut sekä perinteisen maatalouden että myöhemmän koneellistumisen varaan. Molemmat sopivat hyvin päivään, jossa muuten liikutaan paljon ulkona: sisätilakohde tarjoaa lämpimän tauon ja toisenlaisen näkökulman alueen historiaan, ennen kuin retki jatkuu takaisin luontoon.
Kartalla on 180 kohdetta Kemijärvellä, 31 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Kosket ja vesiputoukset (39), Laavut & autiotuvat (32), Hiihtoladut (14). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Honkakankaan tulipaikalla uusittiin vuonna 2025 WC ja puuliiteri, ja samalla grillikatos tehtiin esteettömäksi. Camping Kemijärvi / Pyhä Safaris tarjoaa katetumpaa varustusta: huoltorakennuksen, keittiön, grillikatoksia, pyykkituvan sekä WC- ja suihkutilat. Laavujen ja autiotupien koko listan löytää sivulta laavut ja autiotuvat Kemijärvellä. Kummankin kohteen varustus palvelee eri tarpeita: kevyempi retkeilijä pärjää laavulla omilla varusteillaan, kun taas suurempi seurue tai pidempi viipymä sujuu mukavammin katetumman leirintäalueen palveluilla.
Kosket ja vesiputoukset ovat usein näyttävimmillään keväällä sulamisvesien aikaan ja kesällä sadejaksojen jälkeen, ja laavuverkosto mahdollistaa pidemmätkin patikat ilman, että täytyy kantaa telttaa mukana. Talvella painopiste siirtyy hiihtoladuille ja Suomutunturin rinteille, ja pimeä vuodenaika tuo retkelle oman lisänsä. Kesän valoisat yöt puolestaan antavat mahdollisuuden venyttää retkipäivää tavallista pidemmäksi, ja moni patikoi tai kalastaa myöhään iltaan asti valon riittäessä. Pajuvaaran kalliolla voi olla lintujen pesiä, mikä rajoittaa kiipeilyä heinäkuun loppuun asti, joten kiipeilijän kannattaa tarkistaa ajankohta etukäteen. Sää voi vaihdella nopeasti vuodenajasta riippumatta, joten säänkestävä varustus kannattaa pakata mukaan aina.
Jos aikaa on vain päivä, lyhyt vesiputous- tai koskikohde yhdistettynä lähimpään laavuun antaa hyvän läpileikkauksen alueen luonteesta, sillä nämä kaksi kategoriaa muodostavat yli puolet koko kartasta. Outisen ratsastuskeskus sopii, jos mukana on aloitteleva ratsastaja, sillä hevoset on koulutettu kaikentasoisia varten. Peltojärven ampumarata puolestaan vaatii etukäteen varatun vuoron varauskalenterin kautta. Kartta näyttää kaikkien kohteiden sijainnit, joten reitin voi koota etukäteen, mutta ravintolat ja majoitus jäävät kartan ulkopuolelle. Suurimmalla osalla kohteista pääsee autolla lähelle, mutta viimeiset metrit kuljetaan usein jalan, joten kunnolliset kengät kannattaa varata mukaan riippumatta siitä, mitä kohdetta on suunnitellut käyvänsä.