Pelkosenniemi kuuluu Lapin maakuntaan. Pelkosenniemellä on kartalla 136 kohdetta 29 kategoriassa. Eniten kartalla on retkeily (61), luonto (32) ja urheilu ja liikunta (15). Keskustasta lyhin matka on Sankarimuistomerkki (0.1 km) ja pisin Lampivaaran laavu (24.8 km); mediaanietäisyys on 13.5 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat pyöräilyreitit (9) ja lintutornit (6) – niitä on 4,1-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Pelkosenniemi on 912 asukkaan kunta Lapissa, ja sen pinta-ala on 1 836 neliökilometriä. Kartalla on 136 kohdetta: laavuja 30, koskia 20 ja nähtävyyksiä 12.
Suhdeluku on Suomen jyrkimpiä. Alle tuhannen asukkaan kunnassa on latuverkosto, joka palvelisi kokonaista kaupunkia — ja syy on Pyhätunturi.
Pyhä-Luoston valaisemattomat ladut ovat Pelkosenniemen osalta 100 kilometriä, ja ladulla on sekä perinteisen hiihtotavan ura että luisteluhiihtoura. Taukopaikkoja on 15, ja käyttö on maksutonta.
Valaisematon latu tarkoittaa tunturissa käytännössä päivävaloa: joulukuussa se on muutama tunti, maaliskuussa jo pitkä päivä. Viisitoista taukopaikkaa sadalla kilometrillä on tiheys, joka tekee pitkistä päivistä turvallisia.
Valaistua latua on erikseen: Pyhätunturin valaistu latu Astelintiellä on seitsemän kilometriä ja valaistu koko matkaltaan; se on vuodelta 1990. Ensilumen latu on 2,8 kilometriä ja palvelee kauden alussa, kun lunta on vasta vähän.
Pyhä Ski Resort on osa Pyhä-Luoston aluetta. Keskus ei ole pelkkä talvikohde: Pyhä Flow- ja Mini Flow -alamäkipyöräreitit, maisemahissi, PyhäStore ja Kultakero-vuokraamo ovat avoinna syyskuun loppupuolelle saakka.
Alamäkipyöräily hissin avulla on Suomessa yhä uusi laji, ja Mini Flow -reitin olemassaolo kertoo, että myös aloittelijoille ja lapsille on oma reittinsä. Maisemahissi palvelee myös niitä, jotka haluavat vain tunturin päälle ilman laskettelua tai pyöräilyä.
Pelkosenniemen kirkko on hirsinen päätytornillinen pitkäkirkko vuodelta 1929, tyyliltään 1920-luvun klassismia. Sen tärkein historiallinen tieto on lyhyt: se selvisi Lapin sodasta.
Lapin sodassa 1944–1945 tuhoutui valtaosa Lapin rakennuskannasta. Se, että puinen kirkko jäi pystyyn, tekee siitä poikkeuksellisen: suuri osa Lapin kirkoista on sodanjälkeisiä. Urut ovat Kangasalan urkutehtaalta vuodelta 1937, niissä on 10 äänikertaa, ja ne on otettu tähän kirkkoon vuonna 1962.
Revontulikappelissa on 260 istumapaikkaa, ja siellä järjestetään vuodessa noin 40 konserttia. Kappelin näkymän keskellä, ulkona alttarin takana, seisoo järeä keloristi.
Alttarin takana oleva ikkuna, jonka läpi katsotaan ulos ristiin ja tunturimaisemaan, on lappilaisen kappeliarkkitehtuurin tunnusomainen ratkaisu. Neljäkymmentä konserttia vuodessa on paljon 912 asukkaan kunnassa — yleisö tulee matkailijoista.
Kappelin viisiäänikertaiset urut saatiin lahjoituksena Ylitornion seurakunnan Meltosjärven kappelista.
Pyhäjärvi on kunnan suurin järvi: pituutta 3,8 kilometriä, leveyttä noin kilometri ja pinta-alaa 2,7 neliökilometriä. Noin kymmenesosa vesialasta on vähintään 15 metriä syvää.
Laavuja on 30 ja ne ovat maksuttomia, samoin ladut. Pelkosenniemi DiscGolfPark on 745 metrin yhdeksän väylän rata tasaisessa maastossa; se on maksuton ja päiväsaikaan koulujen käytössä.
Yöpyjälle Pyhätunturin Kotakylä tarjoaa huoneita, matkailuauto- ja vaunupaikkoja sekä mökkejä; peruspalveluina ovat grillikatos, kahvila, kioski, kokoustilat, leikkipaikka, sauna, uimaranta ja wlan. Koirat ovat tervetulleita.
Kartalla on 136 kohdetta Pelkosenniemellä, 29 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Laavut & autiotuvat (30), Vesiputoukset & kosket (20), Nähtävyydet (12). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.