Posio kuuluu Lapin maakuntaan. Posiolla on kartalla 172 kohdetta 27 kategoriassa. Eniten kartalla on retkeily (76), luonto (56) ja urheilu ja liikunta (13). Keskustasta lyhin matka on Vapaa-aikatalo Pyrinnön sisäampumarata (0.1 km) ja pisin Paloköngäs (43.5 km); mediaanietäisyys on 19.1 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat pyöräilyreitit (10) ja laavut & autiotuvat (36) – niitä on 3,6-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Posiolla vesiputouksia ja koskia on 53, enemmän kuin missään muussa kartan kategoriassa täällä. Toiseksi eniten kohteita on laavuilla ja autiotuvilla, joita on 36, ja yhdessä nämä kaksi kategoriaa kertovat, millainen kunta Posio on: vettä, koskimaisemaa ja taukopaikkoja riittää pitkälle retkeilypäivälle. Kartalla on yhteensä 170 kohdetta kahdeksassa kategoriassa, ja loppu jakautuu hiihtoladuille (13), pyöräilyreiteille (10), vaellusreiteille (9), uimarannoille (8), nähtävyyksille (7) ja leirintäalueille (5).
Posio kuuluu Lapin maakuntaan, Koillismaan seutuun, ja sijainti näkyy suoraan tarjonnassa: tämä ei ole kunta, jossa nähtävyyksiä kierretään bussilla pysähtyen, vaan kunta, jonka läpi kuljetaan jalan, suksilla tai polkupyörällä.
Maasto on tuntureiden ja metsäjärvien vuorottelua: matkat kohteiden välillä ovat pitkiä verrattuna eteläisen Suomen kaupunkeihin, ja se hidastaa retken tahtia luonnostaan. Kesällä valoisat illat pitkittävät retkipäivää huomattavasti, ja talvella pimeys puolestaan tekee tähdistä ja revontulista osan iltakävelyä. Etäisyydet myös tarkoittavat, että palveluita ei ole joka kulman takana, joten omavaraisuus, kartta ja säänmukainen varustus kuuluvat asiaan käytännössä joka retkellä.
Riisitunturin kansallispuisto on alueen tunnetuin kohde. Kaksoishuippuisen Riisitunturin, 465,3 metriä merenpinnasta, kupeessa sijaitsee puiston ainoa autiotupa, joten reitti huipulle yhdistyy luontevasti yöpymiseen tai pitkään taukoon maastossa.
Korouoma puolestaan tunnetaan kalliokiipeilystä ja talvella jääkiipeilystä: talvisin jääkiipeily on sallittua alueen kaikilla putouksilla, mutta kalliolla saa sivun mukaan kiivetä vain elo-syyskuun aikana. Toinen kiipeilykohde, Rastilampi, tarjoaa 13 kirjattua reittiä ja 3 topoa; kallio on pieni, ja vasen osa kastuu usein ja kuivuu verkkaisesti, mikä kannattaa huomioida reittiä valitessa.
Laavuja ja autiotupia on 36, ja ne muodostavat Posion retkeilyverkoston selkärangan. Runopolku on yksi merkityistä reiteistä; sen omistaa kunta, ja ylläpitäjäksi on merkitty kunnan tekninen toimi. Koko reittivalikoiman näkee sivulta vaellusreitit Posiolla ja taukopaikat sivulta laavut ja autiotuvat Posiolla.
Talvella osa samoista maastoista muuttuu latu-uraksi: hiihtoladuille on 13 kohdetta, ja ne löytyvät sivulta hiihtoladut Posiolla. Kesällä ja syksyllä samoja polkuja kulkee pyöräillen: pyöräilyreittejä on 10.
Kartalla on 172 kohdetta Posiolla, 27 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Kosket ja vesiputoukset (53), Laavut & autiotuvat (36), Hiihtoladut (13). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Posion kuntoportaat ovat kunnan omistuksessa, ja ylläpitäjäksi on merkitty kunnan tekninen toimi, joten portaat ovat vapaasti käytettävissä. Sama koskee Korkeamaan frisbeegolfrataa, jonka omistaa niin ikään kunta. Uimarantoja on 8, ja niistä Aneen Loman ranta pysyy matalana pitkälle, mikä sivujen mukaan tekee siitä turvallisen lapsille.
Kirin laskettelurinteet osoitteessa Kiririnteentie 1, 97900, palvelevat talvikautta, ja samaan aikaan Korouoman jäät avautuvat kiipeilijöille. Kesällä taas kalliokiipeily on sivun mukaan sallittua vain elo-syyskuun aikana, joten kiipeilyreissu kannattaa ajoittaa tarkasti. Vesiputoukset ja kosket sopivat katsottaviksi ympäri vuoden, mutta virtaama ja jäätilanne vaihtelevat vuodenajan mukaan, joten tilanne kannattaa tarkistaa ennen retkeä.
Kevät ja alkukesä tuovat suurimman virtaaman koskiin sulavien lumien myötä, kun taas loppukesä ja alkusyksy ovat parhaat ajat pidemmille vaelluksille, koska yöpakkaset eivät ole vielä alkaneet ja polut ovat kuivimmillaan. Ruska värjää tunturit ja metsät syyskuussa, ja se houkuttelee liikkeelle myös niitä, jotka eivät muuten harrasta pitkiä patikointeja. Talvi puolestaan tuo mukanaan lumipeitteen, joka tekee laavuista ja autiotuvista entistäkin tärkeämpiä lämmittelypaikkoja pitkän hiihtolenkin varrella.
Ensimmäiselle käynnille Riisitunturin kansallispuisto on luonteva valinta, koska se yhdistää tunnetuimman maiseman ja alueen ainoan autiotuvan. Historiasta kiinnostuneelle sopii Posion kirkko, jonka ainoan Uuno Särkelän maalaaman alttaritaulun, Jeesuksen toinen tuleminen (270 x 145 cm), hän maalasi vuonna 1953. Lähellä toimii myös Posion helluntaiseurakunta, joka perustettiin vuonna 1976 sen jälkeen, kun helluntailiike oli tullut paikkakunnalle 1950-luvulla.
Käynti Posiolla eroaa selvästi eteläisen Suomen kaupunkilomasta: päivä rakentuu yhden tai kahden ison luontokohteen ympärille, ei kymmenien pienten pysähdysten sarjaksi. Se sopii sekä lyhyelle, tiiviille reissulle että pidemmälle viipymälle, jossa aikaa jää sekä vaellukselle että hitaammalle oleiluille tulen äärellä. Perille pääsee autolla, ja perillä liikkuminen omalla kulkuneuvolla helpottaa huomattavasti, koska kohteet sijaitsevat hajallaan ympäri kuntaa.