Taivalkoski kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan. Taivalkoskella on kartalla 217 kohdetta 28 kategoriassa. Eniten kartalla on luonto (112), retkeily (70) ja urheilu ja liikunta (12). Keskustasta lyhin matka on Tori (0.1 km) ja pisin Pääskenkoski (41.7 km); mediaanietäisyys on 14.3 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat kosket ja vesiputoukset (101) ja laavut & autiotuvat (48) – niitä on 4,1-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Taivalkoskella kartta tuntee 217 käyntikohdetta 28 kategoriassa, ja jokaisesta on kirjoitettu kuvaus. Vesiputoukset ja kosket hallitsevat tarjontaa selvästi: niitä on 99, mikä on lähes puolet koko kohdemäärästä. Laavuja ja autiotupia on 48, vaellusreittejä 13 ja nähtävyyksiä 6. Frisbeegolfratoja ja näkötorneja on kumpiakin 5, lintutorneja 4 ja kuntosaleja 4.
Jo kunnan nimi, Taivalkoski, viittaa virtaavaan veteen, ja kartan lukumäärät vahvistavat saman: yhdeksänkymmentäyhdeksän vesiputousta ja koskea yhdessä kunnassa on poikkeuksellisen suuri määrä. Yhdistettynä 48 laavuun ja autiotupaan tarjonta on käytännössä rakennettu retkeilijän ja koskimaiseman ystävän ympärille. Kahdeksasta kategoriasta kaksi, vesiputoukset ja laavut, kattavat siis valtaosan koko kohdemäärästä, ja loput kuusi kategoriaa jakavat keskenään huomattavasti pienemmän osan kartasta.
Kaikki 217 kohdetta löytyvät kartalta kategorioittain, ja jokaisen kohdesivulla on sijainti ja lyhyt kuvaus. Pienempiä kategorioita, kuten frisbeegolfratoja, näkötorneja ja lintutorneja, on vähemmän, mutta ne täydentävät tarjontaa niille, jotka haluavat vaihtelua vesistöretkeilyn rinnalle. Kartan suodattimilla useamman kategorian kohteet voi käydä läpi vaikka samana päivänä, kun reitin suunnittelee etukäteen sijaintitietojen avulla ja valitsee kohteet niin, että ne sijaitsevat lähellä toisiaan.
Retkeilijälle nostettuna kartalla on kuusi taukopaikkaa: Valkeisen laavu, Kattaisenjärven laavu ja Ahvenisen laavu sijaitsevat kaikki Taivalkoskella, samoin Kattilajärven laavu. Lisäksi kartalla on kaksi kotaa, Marjalammen kota ja Maantielammen kota, molemmat laavuja Taivalkoskella.
Kuuden nostetun laavun ja kodan kirjo kertoo omalla tavallaan koko kunnan luonteesta: taukopaikkoja on ripoteltu ympäri kuntaa järvien ja lampien rannoille, joten pidemmälle vesistöretkelle löytyy aina lähistöltä paikka levähtää ja katsella maisemaa. Laavujen nimet viittaavat useimmiten lähellä sijaitsevaan järveen tai lampeen, mikä sopii kunnan yleiseen, vesistöjen ympärille rakentuneeseen luonteeseen. Loput laavut ja autiotuvat löytyvät kategoriasivulta, ja niistä jokaisella on oma sijaintinsa kartalla.
Kategoriajakauma Taivalkoskella on kartan selkeimpiä esimerkkejä yhden teeman hallinnasta. Vesiputoukset ja kosket sekä laavut ja autiotuvat muodostavat yhdessä suurimman osan koko kohdemäärästä, ja vaellusreitit tukevat samaa retkeilypainotteista profiilia. Näkötornit ja lintutornit tarjoavat vaihtoehtoisia näköaloja, ja frisbeegolfradat tuovat kartalle myös kevyemmän liikuntalajin. Rakennettua kulttuuritarjontaa on vähän, sillä nähtävyyksiäkin on vain 6, joten Taivalkoski profiloituu selvästi luontokunnaksi. Kuntosaleja on kartalla 4, mikä on kartan pienin kategoria yhdessä lintutornien kanssa, joten sisäliikunnan valikoima jää retkeilyyn verrattuna suppeaksi, ja moni kunnassa kävijä valitseekin ulkoilun pääasialliseksi tekemiseksi.
Kartalla on 217 kohdetta Taivalkoskella, 28 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Kosket ja vesiputoukset (101), Laavut & autiotuvat (48), Vaellus- ja retkeilyreitit (13). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Vesiputoukset ja kosket virtaavat runsaimmin keväällä sulamisvesien aikaan, jolloin lumi sulaa laajalta valuma-alueelta ja virtaama kasvaa selvästi kesää suuremmaksi. Kesällä ja alkusyksyllä laavuretket ja vaellusreitit ovat parhaimmillaan, kun polut ovat kuivia ja säät suosivat pidempääkin retkeä ilman raskaita talvivarusteita. Näkötornit ja lintutornit sopivat käyntikohteiksi ympäri vuoden, mutta lintujen muuttoaikaan keväällä ja syksyllä tarjonta on vilkkainta, ja tornit tarjoavat silloin parhaat mahdollisuudet muuttolintujen tarkkailuun.
Talvella jäätyneet kosket ja putoukset saavat oman ilmeensä, mutta jään reunoilla liikkuminen vaatii aina varovaisuutta, sillä virtaava vesi tekee jäästä epäluotettavaa juuri koskikohteissa. Turvallisin tapa nähdä talvinen koski on pysytellä merkityllä polulla ja katsella virtaavaa vettä turvallisen etäisyyden päästä, erityisesti lasten kanssa liikkuessa. Frisbeegolfrata toimii lähinnä sulan maan aikaan, joten sen pelikausi rajoittuu käytännössä kevään ja syksyn väliin. Vaellusreitit toimivat myös talvella lumikenkäilijälle, kunhan reitin kunto ja merkinnät tarkistaa etukäteen paikallisilta kanavilta.
Vesiputoukset ja kosket, laavut ja autiotuvat, vaellusreitit sekä näkö- ja lintutornit ovat maksuttomia käyntikohteita, ja niitä on kartalla yhteensä yli 160. Frisbeegolfradalla pelaaminen on tavallisesti maksutonta, mutta välineet on tuotava itse mukana. Kuntosalien käyttöehdot vaihtelevat ylläpitäjän mukaan, joten ne kannattaa tarkistaa suoraan kohteesta ennen käyntiä. Kartta ei kata ravintoloita eikä majoitusta, joten ne suunnitellaan erikseen omista lähteistä ennen retkelle lähtöä. Edullisin päiväreitti syntyy yhdistämällä yksi vesiputous ja yksi laavu samalle retkelle, jolloin koko käynti maksaa vain matkakulut ja mukaan pakatut eväät. Jokamiehenoikeudet antavat luvan liikkua, marjastaa ja sienestää vapaasti myös koskien ja putousten lähimaastossa, kunhan roskat viedään pois mukana.