Ranua kuuluu Lapin maakuntaan. Ranualla on kartalla 200 kohdetta 25 kategoriassa. Eniten kartalla on luonto (88), retkeily (62) ja urheilu ja liikunta (24). Keskustasta lyhin matka on Ranuan kuntosali (0.2 km) ja pisin Paasonvaaran näköalapolku (46.3 km); mediaanietäisyys on 19.5 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat eläintarhat (5) ja kosket ja vesiputoukset (81) – niitä on 16,0-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Ranua on 3 599 asukkaan kunta Lapissa, ja sen pinta-ala on 3 454 neliökilometriä. Kartalla on 200 kohdetta: koskia 81, laavuja 38 sekä vaellusreittejä ja hiihtolatuja yhdeksän kumpiakin.
Suhdeluku kannattaa lukea kahteen kertaan: alle 3 600 asukasta lähes 3 500 neliökilometrillä tarkoittaa noin yhtä asukasta neliökilometriä kohti. Ranua on kartan mittakaavassa laaja ja harvaan asuttu — ja koskia on enemmän kuin missään muussa saman kokoluokan kunnassa.
Ranua Resort on Suomen pohjoisin eläintarha, ja puistossa asuvat Suomen ainoat jääkarhut.
Puiston synty on tarkasti dokumentoitu: ajatus virisi vuonna 1979, ja taustalla vaikutti silloinen kunnanjohtaja Kauno Harju. Rakennustyöt alkoivat 1982, ja avajaisia vietettiin 17. kesäkuuta 1983. Avausvuonna kävijöitä kertyi 110 374.
Yli satatuhatta kävijää ensimmäisenä vuonna kolmentuhannen asukkaan kunnassa on luku, joka selittää, miksi eläinpuisto on Ranuan tunnetuin asia. Se oli alusta asti valtakunnallinen kohde eikä paikallinen nähtävyys.
Eläinpuistossa elää noin 50 arktista lajia ja 150 yksilöä. Puisto on Euroopan eläintarhajärjestö EAZA:n jäsen ja mukana järjestön ohjelmissa. Lomakylässä on laavu, ja luontopolut alkavat aivan vierestä; kaksi huoneistoa saa yhdistettyä huvilaksi, johon mahtuu 12 henkeä.
Arktisiin lajeihin erikoistuminen on johdonmukainen valinta: eläimet elävät samassa ilmastossa kuin luonnossaan, mikä on eläintarhassa harvinaista.
Taistelujen polku on 3,6 kilometrin retkeilyreitti, jonka pinta on kivituhkaa ja jolla on käymälä. Käyttö on maksutonta.
Reitti kertoo Lapin sodan Ylimaan taistelusta, joka käytiin 7. ja 9. lokakuuta. Lapin sota on Suomen sodista vähiten tunnettu, ja merkitty reitti taistelupaikalla on tapa tehdä siitä konkreettinen — historia luetaan siinä maastossa, jossa se tapahtui.
Kivituhkapinta ja käymälä tarkoittavat, että reitti on tehty myös niille, jotka eivät ole tottuneita retkeilijöitä.
Paasonvaaran näköalapolku on ympyrämuotoinen ja viisi kilometriä pitkä. Se kiertää Paasonvaaran päällä ja tarjoaa näkymiä ympäristöön. Lähtöpiste on osoitteessa Paha-Paasontie 12.
Ympyräreitti on retkeilijälle helpompi kuin edestakainen: auto jää lähtöpisteeseen eikä matkaa tarvitse kulkea kahdesti.
Saukkojärven kotiseutu- ja koulumuseo toimii Ranuan vanhimmassa koulurakennuksessa, ja kokonaisuuteen kuuluu vuoden 1898 kansakoulun päärakennus. Kotiseutumuseon näyttelytilat ovat koulun vintillä, ja ovet ovat auki heinäkuussa.
Ranuan pappila- ja pitäjämuseo sijaitsee vuonna 1916 rakennetussa pappilassa. Yläkerran pitäjänmuseon näyttely uudistettiin vuonna 2017, ja se käsittelee historiaa elinkeinojen vuotuiskierron kautta.
Vuotuiskierto on Lapissa toimiva jäsennys: elämä rytmittyi kalastuksen, poronhoidon ja metsätöiden kausien mukaan, ei kalenterivuoden.
Kartalla on 200 kohdetta Ranualla, 25 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Kosket ja vesiputoukset (81), Laavut & autiotuvat (38), Hiihtoladut (10). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Multilahden uimaranta on maksuton, ja varustukseen kuuluvat laituri ja pukutilat. Ranta rakennettiin vuonna 1950 ja peruskorjattiin vuonna 2024 — eli kyseessä on vanha ranta tuoreessa kunnossa.
Talvella Eläinpuiston latu on 3,5 kilometriä ja valaistu koko matkaltaan. Ladulla on sekä perinteisen hiihtotavan ura että luisteluhiihtoura, ja kohteessa on käymälä. Kokonaan valaistu latu on pimeässä Lapin talvessa merkittävä ero.
Petäjävaaran latu on 2,5 kilometriä, kokonaan valaistu ja neljä metriä leveä; se on vuodelta 1998 ja pinnaltaan hiekkaa.
Ranuanjärven leirintäalue on kirkonkylällä Ranuanjärven etelärannalla seututien 941 varrella, ja se on avoinna kesäkuun alusta elokuun loppuun.