Nähtävyydet ja kohteet Simossa

Simo on 2 828 asukkaan kunta Lapissa Perämeren rannalla, ja sen 1 446 neliökilometrillä on kartalla 101 kohdetta. Koskia on 42, laavuja 15 ja jalkapallokenttiä kuusi.

Simojoki halkoo kunnan, ja se selittää koskien määrän. Kunnan merkittävin retkeilyalue on kuitenkin suo: Martimoaapa reitteineen ja näkötorneineen.

Martimoaavan vaelluspolku on reitistö, jonka rakenne on kävijälle poikkeuksellisen selkeä.

Hangassalmenahosta alkaa kolme eripituista reittiä: 12,8 kilometrin vaelluspolku, 9 kilometrin Järviaavan rengasreitti ja 3 kilometrin luontopolku.

Kolme mittaa samasta lähtöpisteestä tarkoittaa, ettei reittiä tarvitse valita kartalta arvaillen: sama pysäköinti palvelee tunnin kävelyä, puolen päivän lenkkiä ja koko päivän vaellusta.

Neljäs vaihtoehto lähtee toisaalta: Kivalon parkkipaikalta lähtee 3 kilometrin retkeilyreitti Keski-Penikan näkötornille. Näkötorni suomaisemassa on olennainen kohde — aapasuo on tasainen, ja sen laajuuden näkee vain ylhäältä.

Martimojärven laavu on Järviaavan retkeilyreitin varrella. Reitti kulkee polkua ja pitkospuita järvelle ja lintutornin kautta takaisin.

Vieressä oleva Martimojärvi on 255 hehtaarin kokoinen. Se kuuluu Simojoen vesistöön, ja järven ja aavan yhdistelmä tekee alueesta linnustollisesti arvokkaan — siksi reitille on rakennettu lintutorni.

Pitkospuut ovat suoretkeilyn perusrakenne. Ne pitävät kävijän kuivilla ja suojaavat samalla suon pintaa, joka kuluu jalan alla hyvin herkästi.

Saunasaaren autiotupa sijaitsee vaellusreitin varrella, ja sen historia kertoo Lapin metsätöistä.

Vanhan saunan käyttö oli alun perin savottasauna, ja siihen liittyi myös hirsinen, 24 miehelle tarkoitettu savottapirtti.

Savotta oli talvinen metsätyömaa, jonne miehet lähtivät kuukausiksi. Kahdenkymmenenneljän miehen pirtti tarkoittaa yhtä isoa hirsihuonetta, jossa nukuttiin lavereilla ja kuivattiin märät vaatteet kamiinan ympärillä. Sauna ei ollut ylellisyyttä vaan hygienian ainoa muoto.

Kun autiotupa on entinen savottarakennus, se ei ole retkeilyä varten rakennettu vaan työtä varten — ja juuri siksi se on aitoa rakennusperintöä. Autiotupa on kaikkien käytössä: vie roskat pois ja jätä puita seuraavalle.

Simon kirkon suunnitteli Ernst Bernhard Lohrmann, ja se valmistui vuonna 1846.

Kirkko on 15,5 metriä leveä ja 28,5 metriä pitkä, ja se on myöhäisempiretyylinen torniton pitkäkirkko.

Tornittomuus on huomionarvoista. Empiretyylin kirkoissa torni on tavallinen, ja sen puuttuminen tarkoittaa yleensä joko varojen loppumista tai tietoista valintaa erillisen kellotapulin hyväksi. Lohrmann oli Carl Ludvig Engelin seuraaja valtion arkkitehtina, ja hänen kirkkojaan on ympäri Suomea.

Malinin ampumarata on pinta-alaltaan 40 000 neliötä, ja siellä ammutaan kiväärillä, pistoolilla, haulikolla ja pienoiskiväärillä. Toiminnanharjoittaja on Simon riistanhoitoyhdistys. Rata on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu myöhemmin.

Neljä hehtaaria on iso ampumarata pienelle kunnalle. Se selittyy lajivalikoimalla: haulikko vaatii oman alueensa eikä sitä voi sijoittaa kivääriradan kanssa samalle linjalle.

Malinin kuntoportaat ovat aivan uusi kohde, rakennettu vuonna 2024. Portailta löytyy kaksi opastaulua, ja käyttö on maksutonta.

Huomaa kuitenkin yksi rajoitus: portailla ei ole talvikunnossapitoa. Lumiset ja jäiset puuportaat ovat vaaralliset, joten talvella kohde on käytännössä pois käytöstä.

Samalla alueella on Simon frisbeegolfrata, jonka tyyppi on epätavallinen: hiekkakuopparata ja metsärata. Rata on yhdeksänväyläinen, hiekkapohjainen ja maksuton, ja siinä on jonkin verran korkeuseroja.

Vanha hiekkakuoppa on frisbeegolfradalle hyvä maasto: korkeuseroja on valmiina, maa on kuivaa ja kasvillisuus matalaa.

Paavo Halosen Urheilupuiston frisbeegolfrata on tuoreempi ja tasaisempi: yhdeksän väylää, 692 metriä, tekonurmiheittopaikat ja rakennusvuosi 2021.

Simon kunnan kuntosali sijaitsee kunnantalon alakerrassa nuorisotila Nuokkarin tiloissa osoitteessa Ratatie 6.

Kuvauksessa on rehellinen tarkennus, joka kannattaa tietää etukäteen: kuntosali ja nuorisotila eivät ole täysin yhtenäiset tilat, sillä niiden välissä on väliseinä.

Tieto on käytännössä hyödyllinen: sali ei ole erillinen rakennus vaan osa nuorisotilaa, ja käyttöajat kannattaa varmistaa nuorisotilan aukiolojen mukaan.

Kuntosali kunnantalon alakerrassa on pienen kunnan tyypillinen ratkaisu — tila on olemassa, joten se otetaan käyttöön sen sijaan, että rakennettaisiin uutta.

Maksniemen kuntolatu on kuusi kilometriä ja kokonaan valaistu. Pinta on kivituhkaa, ladulla on molempien hiihtotapojen urat, ja kohteessa on ulkokuntoilulaitteet. Käyttö on maksutonta.

Kivituhkapohjainen latu aukeaa vähällä lumella ja toimii kesällä kuntoratana — sama reitti palvelee siis ympäri vuoden.

Simon Pirtti on nuorisoseurantalo kyläraitin alussa. Rakennus on toiminut kylän ainoana kokoontumispaikkana entisaikaan, ja siellä järjestetään edelleen monenlaisia tilaisuuksia.

• Suoreiteillä pysy pitkospuilla — suon pinta kuluu herkästi.
• Kuntoportailla ei ole talvikunnossapitoa.
• Autiotupa on yhteiskäytössä: jätä puita ja siisteys seuraavalle.
• Kuntosali toimii nuorisotilan yhteydessä; tarkista aukioloajat.
• Ampumaradalla noudata radan omia turvallisuusohjeita.