Pello kuuluu Lapin maakuntaan. Pellossa on kartalla 129 kohdetta 27 kategoriassa. Eniten kartalla on retkeily (46), luonto (33) ja urheilu ja liikunta (28). Keskustasta lyhin matka on Eero Mäntyranta (0.2 km) ja pisin Luovanlahti Laavu (Rattosjärvi) (40.8 km); mediaanietäisyys on 15.8 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat laavut & autiotuvat (31) ja vesiputoukset & kosket (26) – niitä on 3,2-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Pello on 3 253 asukkaan kunta Lapissa Tornionjoen varrella, ja sen pinta-ala on 1 738 neliökilometriä. Kartalla on 129 kohdetta: laavuja 31, koskia 26, nähtävyyksiä yhdeksän ja hiihtolatuja kahdeksan.
Kunta sijaitsee napapiirin tuntumassa Ruotsin rajalla. Tornionjoki on rajajoki, ja se määrittää sekä kunnan muodon että sen historian.
Eero Mäntyrannan kunniaksi pystytettiin veistos ”Kaarteetki täysillä”, joka esittää häntä hiihtämässä.
Pronssipatsaan takana on kuvanveistäjä, professori Ensio Seppänen, joka sekä suunnitteli että valmisti sen.
Veistoksen nimi kertoo Mäntyrannan hiihtotyylistä: kaarteet ajettiin täysillä, ei hidastaen. Nimi on siis luonnehdinta eikä otsikko — ja se on paikallisen kielenkäytön mukainen.
Patsas on ulkona ja katsottavissa ympäri vuoden. Se on Pellon tunnetuin yksittäinen kohde, ja se sitoo kunnan siihen lajiin, jonka olosuhteet täällä ovat parhaimmillaan.
Petäjävaaran kallio on maisemallinen, ja sen kuvataan tarjoavan Lapin parasta sporttikiipeilyä.
Kiipeilijälle on kaksi olennaista varausta. Ensinnäkin helpon trädin tarjonta jää reittilistausta vaatimattomammaksi, koska monta reittiä puuttuu topoista — eli julkaistu reittikartta ei vastaa maastoa, ja aloittelevan trädikiipeilijän kannattaa varautua siihen.
Toiseksi alueella saattaa olla petolinnun pesä. Petolintujen pesärauha on lakisääteinen, ja pesivän linnun havaitseminen tarkoittaa, että kyseinen seinämä on jätettävä rauhaan pesintäkauden ajaksi. Tarkista tilanne paikallisilta kiipeilijöiltä ennen käyntiä.
Pellon kirkon alttaritaulu Jeesuksen toinen tuleminen on kankaalle tehty öljymaalaus, jonka mitat ovat 600 × 365 senttimetriä. Sen maalasi Aale Hakava vuonna 1953, ja kirkossa on nähtävillä myös lasimaalaus.
Kuusi metriä leveä alttaritaulu on kirkkotaiteessa harvinaisen suuri — se täyttää kuoriseinän kokonaan.
Kirkon piirustukset laati Antero Pernaja, ja tyyliä on luonnehdittu kotamaiseksi. Kota on lappalaisen asumisen perusmuoto, ja sen käyttäminen kirkkoarkkitehtuurin lähtökohtana on tietoinen valinta: sodanjälkeinen kirkko rakennettiin paikalliseen muotokieleen eikä eteläiseen malliin.
Turtolan kirkko on Pellon seurakunnan toinen kirkko, ja se rakennettiin vuosina 1950–1953. Edeltäjä oli vuosina 1819–1944 seissyt puinen ristikirkko, joka tuhoutui sodassa.
Lapin sota poltti suurimman osan Lapin rakennuskannasta, ja siksi lähes kaikki Lapin kirkot ovat 1950-luvulta. Turtolan alttaritaulu kuvaa Jeesusta ristillä kuten vanhassakin kirkossa, ja sen koko on 330 × 165 senttimetriä.
Ritavalkean valaistu latu Rovaniementiellä on kuusi kilometriä ja kokonaan valaistu. Se on kunnan omistama ja teknisen toimen ylläpitämä.
Aivan vieressä on Valkeajärven talviuintipaikka, jossa on pukutilat, sauna, laituri ja käymälä. Paikkaa ylläpitävät Pellon kunta ja paikallinen yhdistys yhdessä.
Kokonaan valaistu latu ja saunallinen avantopaikka samassa osoitteessa on toimiva kokonaisuus: hiihtolenkki päättyy avantoon ja saunaan ilman ajomatkaa. Pohjoisessa, missä pimeä kestää kuukausia, valaistus on latuverkon tärkein ominaisuus.
Lankojärven lava sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Pellosta Rovaniemen suuntaan, mistä käännytään Lankojärven länsipuolelle vielä kolme kilometriä.
Kesäkausi avataan juhannuspäivän tansseilla. Juhannus lavakauden avauksena on vakiintunut suomalainen käytäntö, ja Lapissa se on erityisen looginen: silloin yö on valoisa ja kelirikko ohi.
Tarkka ajo-ohje on tarpeen — lava ei ole taajamassa vaan järven takana.
Kartalla on 129 kohdetta Pellossa, 27 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Laavut & autiotuvat (31), Vesiputoukset & kosket (26), Nähtävyydet (9). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Laavut, latu ja koulujen liikuntapaikat ovat maksuttomia.
Koulukeskuksen lähiliikuntapaikka on hiekkatekonurmea, valaistu ja varustettu leikkipaikalla. Käyttö on maksutonta ja paikka on päiväsaikaan koulujen käytössä.
Turtolan koulun kaukalo Torniontiellä on vuodelta 1984 ja pinnaltaan hiekkaa.
Sirkkakosken nurmikenttä Länsipuolentiellä on 110 × 55 metriä nurmea ja vuodelta 1958. Täysimittainen nurmikenttä kylässä, ja lähes seitsemänkymmentä vuotta vanha — se kertoo, että jalkapalloa on pelattu Tornionlaaksossa pitkään.