Nähtävyydet ja kohteet Hämeenkyrössä

Hämeenkyrö on 10 249 asukkaan kunta Pirkanmaalla, ja sen 464 neliökilometrillä on kartalla 127 kohdetta. Koskia on 25, nähtävyyksiä 15 sekä jäähalli- ja luistelupaikkoja 11.

Hämeenkyrön maisema on nimetty Suomen kansallismaisemaksi. Se ei ole markkinointilause vaan virallinen luokitus, ja se selittää, miksi kunnan kartalla on poikkeuksellisen paljon kulttuurikohteita suhteessa kokoon.

Töllinmäki on Nobel-palkitun kirjailijan F. E. Sillanpään nuoruudenkoti.

Kohde ei ole yksittäinen talo vaan osa laajempaa kokonaisuutta: valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön F. E. Sillanpään kodit kuuluvat Töllinmäen lisäksi Myllykolun torppa ja Saavutus-huvila.

Kolme rakennusta yhden kirjailijan elämän eri vaiheista on Suomessa harvinainen kokonaisuus. Sillanpää on ainoa suomalainen kirjallisuuden Nobel-palkittu, ja hänen kuvaamansa maisema on juuri tämä: Hämeenkyrön mäkinen viljelysmaisema torppineen.

Kansallismaisema ja kirjailijan kodit kuuluvat siis yhteen — maisema on suojeltu osittain siksi, että se on kirjallisuudesta tunnistettava.

Ahlforsin aseverstas sijaitsee Hämeenkyrön kansallismaisemassa Herttualan kylässä.

Verstaan arvo on sen koskemattomuudessa: se on säilynyt siinä kunnossa, kuin se jäi 1960-luvulla. Tilalla on tehty sepäntöitä kolmen sukupolven ajan 1800-luvun lopulta 1960-luvulle.

Museoitu työpaja, jota ei ole järjestelty näyttelyksi, kertoo työstä eri tavalla kuin lasivitriini: työkalut ovat siellä, missä viimeinen seppä ne jätti. Kolme sukupolvea samassa pajassa tarkoittaa noin seitsemääkymmentä vuotta jatkunutta ammattia.

Timin mänty on puu, jonka ikä lähentelee 400 vuotta, ja se on todennäköisesti Pirkanmaan iäkkäin mänty.

Rauhoitus astui voimaan vuonna 1966, ja se koskee myös juuristoa. Juuriston rauhoittaminen on olennaista: vanha mänty ei kuole latvasta vaan juurista, ja maan tiivistyminen tallaamisen takia on suurin uhka.

Puu on saattanut toimia muinaissuomalaisen palvonnan kohteena. Vanhat yksittäiset männyt olivat usein pyhiä puita — uhripuita, joiden kaataminen oli kiellettyä. Se selittää, miksi juuri tämä puu on säilynyt metsätalousmaisemassa niin kauan.

Kyröskoski on kunnan tunnetuin koski. Putouskorkeutta on 22 metriä, mikä sijoittaa kosken maan korkeimpien joukkoon.

Kaksikymmentäkaksi metriä on Suomen oloissa paljon: maamme kosket ovat pääosin matalia ja pitkiä, ja yli kahdenkymmenen metrin pudotus on poikkeus.

Vesireitti kulkee näin: Kyrösjärvi purkaa vetensä kosken ja Pappilanjoen kautta Kirkkojärveen ja edelleen Siuronkoskeen. Järvi kuuluu Kokemäenjoen vesistön Ikaalisten reittiin.

Suuri putouskorkeus teki Kyröskoskesta teollisuuden paikan, ja se selittää taajaman synnyn kosken ympärille.

Kauhtuan sauna on savusauna, ja sen rakennustyö tehtiin melkein kauttaaltaan talkoilla — vain putki- ja sähköasennukset teetettiin ammattilaisilla.

Savusaunassa on oma rytminsä: löylyt ovat kovimmillaan kahden ensimmäisen tunnin ajan. Tämä on hyödyllinen tieto vieraalle, sillä savusauna lämmitetään koko päivän ja jäähtyy hitaasti — paras aika osua paikalle on heti avaamisen jälkeen.

Talvella uidaan avannossa ja kesällä lämpimämmässä vedessä.

Hämeenkyrön kotiseutumuseon kokoelma käsittää noin 4 000 esinettä, jotka ovat enimmäkseen peräisin Hämeenkyröstä.

Museo toimii entisessä kruunun viljamakasiinissa, joka valmistui vuonna 1820. Kruununmakasiini oli valtion viljavarasto katovuosien varalle, ja niitä rakennettiin 1800-luvun alussa ympäri maata. Suurin osa on purettu, joten säilynyt makasiini on itsessään museoesine.

Hämeenkyrön kirkon urut ovat Kangasalan urkutehtaan vuonna 1942 tekemät: 38+3-äänikertaiset, kolmisormioiset ja sähköpneumaattiset. Kyseessä on huomattavan suuri soitin maaseurakunnan kirkkoon.

Alttaritaulu Jeesus Getsemanessa on J. Z. Blackstadiuksen maalaama vuonna 1849.

Mannanmäen näkötorni Tornitiellä on vuodelta 1938. Aukioloajat kannattaa tarkistaa etukäteen — vanha näkötorni ei ole ympärivuotisesti auki.