Tampere kuuluu Pirkanmaan maakuntaan. Tampereella on kartalla 990 kohdetta 47 kategoriassa. Eniten kartalla on urheilu ja liikunta (445), kulttuuri ja historia (168) ja retkeily (114). Keskustasta lyhin matka on Keskustorin suihkukaivo (0.0 km) ja pisin Kapeen laavu (35.4 km); mediaanietäisyys on 4.5 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat yleiset saunat (23) ja venesatamat (26) – niitä on 2,7-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Tapahtumat Tampereella (185) →
Kaikki Suomen tapahtumat →Näkötorneista tunnetuin on Näsinneula. Siitä tuli Pohjoismaiden korkein näkötorni, kun Tukholman Kaknäsin torni suljettiin yleisöltä vuonna 2018.
Tampereen taidemuseon tunnetuin kokoelman osa on Muumilaakso, jossa on esillä Tove Janssonin alkuperäispiirroksia ja Tuulikki Pietilän kolmiulotteisia kuvaelmia. Mediamuseo Rupriikin näyttelyesineet kuuluvat kaupungin museoiden kokoelmiin, joten museokierroksen voi hyvin yhdistää saman päivän ohjelmaan.
Torielämään pääsee kiinni Laukontorilla. Torin nimi juontuu Pyhäjärven ensimmäisestä höyrylaivasta, vuonna 1859 rakennetusta ja jo 1864 romutetusta Laukko-siipirataslaivasta.
Tampereen Työväen Teatteri on toiminut kaupungissa vuodesta 1901, ja se on Suomen ainoa ammattiteatterina toimiva työväenteatteri. Kulttuuritalo Laikun rakennuksen suunnittelukilpailu pidettiin 1922, ja Paatelan veljekset veivät siinä sekä ensimmäisen että toisen palkinnon.
Kirkkoarkkitehtuurista kiinnostuneelle kartalla on 44 kirkkokohdetta. Aitolahden kirkon neljästä kellosta suurin painaa 690 kiloa, ja kellot on valmistettu Hollannissa. Viereinen Aitolahden vanha kirkko on huomioinut esteettömyyden: esteetön wc löytyy kirkon huoltorakennuksesta.
Liikuntapaikkojen määrä on Tampereella poikkeuksellisen suuri. Luistelukenttiä ja kaukaloita on kartalla 127, mikä tekee niistä kaupungin suurimman kohderyhmän. Jalkapallokenttiä on 111 ja urheilukenttiä 37, joten harrastuspaikka löytyy lähes joka kaupunginosasta.
Suurten tapahtumien näyttämönä toimii Tampereen stadion, jonne mahtuu konserteissa kenttäalueen ollessa käytössä 30 000 ihmistä. Uimareita palvelee Pyynikin uimahalli, jonka laaja peruskorjaus valmistui ja uudet avajaiset pidettiin 26. elokuuta 2012.
Luontoon pääsee laavuverkoston kautta. Laavut ja autiotuvat ovat jokamiehenoikeuksien hengessä maksuttomia taukopaikkoja, joissa tulenteko on sallittua vain merkityillä paikoilla ja omat roskat viedään pois. Kartan 39 laavukohdetta sopivat sekä lyhyelle iltaretkelle että pidemmän vaelluksen etappipisteiksi.
Kuntosaliharjoittelijalle valikoima on laaja: 89 salia tarkoittaa, että vaihtoehtoja löytyy niin keskustasta kuin lähiöistä. Salien aukiolot ja kulkuoikeudet vaihtelevat ylläpitäjän mukaan, joten käytännöt kannattaa tarkistaa kohteen tiedoista ennen ensimmäistä käyntiä.
Talvella painopiste siirtyy jäille ja halleihin. Luistelupaikkoja on niin paljon, että vuoroja löytyy myös iltaisin, ja tekojäät pidentävät kautta molemmista päistä. Pakkaskaudella myös laavut ovat käyttökelpoisia, kunhan pukeutuu kerroksittain ja varaa mukaan kuivat vaihtovaatteet. Talvikauden lajivalikoimaan voi tutustua laajemmin talviaktiviteettien oppaassa.
Kesällä järvet ovat kaupungin vahvuus. Uimarantoja on kartalla 42, ja rantapäivän voi yhdistää torikäyntiin tai näkötornivierailuun. Kevät ja syksy sopivat museokierroksille ja laavuretkille, kun kohteissa on väljempää ja maasto on parhaimmillaan.
Lapsiperheelle luonteva aloituspiste on taidemuseon Muumilaakso, jonka jälkeen matka voi jatkua torille tai näkötorniin. Uimarannat, laavut ja torit ovat maksuttomia, joten koko päivän ohjelma ei edellytä pääsylippuja. Lyhyet välimatkat helpottavat pienten kulkijoiden kanssa liikkumista, ja ohjelman voi mitoittaa päiväunien ja jaksamisen mukaan.
Pariskunnalle sopiva yhdistelmä on museokäynti ja iltakävely järvenrantaan, talvella taas luisteluvuoro ja tornikahvit. Kartan suodattimilla kohteet voi rajata oman kiinnostuksen mukaan, ja jokaisen kohteen sivulta näet sijainnin sekä saatavilla olevat perustiedot.
Retkeilyyn ei tarvita erikoisvarusteita: säänmukainen vaatetus, juomapulla ja istuinalusta riittävät laavukäynnille. Uimarannoilla kesän parhaat viikot osuvat tavallisesti heinäkuulle, jolloin vedet ovat lämpimimmillään, mutta rantojen varustelu, kuten pukukopit ja laiturit, vaihtelee kohteittain. Tarkista varustetiedot kohteen sivulta, jos ne ratkaisevat rantavalinnan.
Sadepäivän varalle sisäkohteita on runsaasti: museot, uimahalli, kuntosalit ja jäähallit toimivat säästä riippumatta. Näin viikonlopun ohjelma ei kaadu keliin, vaan saman päivän voi jakaa sisä- ja ulkokohteiden kesken sen mukaan, miltä taivas näyttää.
Kartalla on 990 kohdetta Tampereella, 47 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Jäähallit & luistelu (127), Jalkapallokentät (111), Nähtävyydet (107). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Tampere on kartalla 990 käyntikohteen kaupunki, ja kohteet jakautuvat 47 kategoriaan. Suurimmat ryhmät ovat luistelukentät ja kaukalot (127 kohdetta), jalkapallokentät (111) ja nähtävyydet (107). Mukana ovat myös kuntosalit (91), kirkot (47), laavut (42), urheilukentät (37) ja uimarannat (42).
Moni hakee tekemistä ravintoloiden kautta, mutta tämä kartta kattaa käyntikohteet: museot, tornit, torit, liikuntapaikat ja luontokohteet. Ravintolat eivät kuulu aineistoon. Kohteista suuri osa sijaitsee keskustan tuntumassa kävelymatkan päässä toisistaan, joten päivän ohjelman voi koota muutaman kohteen ketjuksi ilman autoa.
Kartta toimii suodattamalla. Voit rajata näkymän yhteen kategoriaan, avata kohteen tiedot ja tarkistaa sijainnin ennen liikkeelle lähtöä. Sivuja kohteista on 626, ja 154 kohteelle on kirjoitettu tarkempi kuvaus. Tällä sivulla nostetaan esiin kohteita, joista on olemassa varmennettua taustatietoa.