Nähtävyydet ja kohteet Humppilassa

Humppila on 2 074 asukkaan kunta Kanta-Hämeessä, ja sen 148 neliökilometrillä on kartalla 21 kohdetta. Ulkokuntoilupaikkoja on neljä, jäähalli- ja luistelupaikkoja sekä laavuja kolme kumpiakin ja uimarantoja kaksi.

Kunnan merkittävin museokohde ei esittele talonpoikaiselämää eikä kartanoa vaan työläisen kotia — mikä on suomalaisissa museoissa harvinaista.

Talvisen työläismuseo on kunnan mukaan autenttisena säilynyt, valtakunnallisesti merkittävä paikallismuseo ja vuosisadan vaihteen työläiskoti, jossa näkee viime vuosisadan asumisoloja.

Sana ”autenttinen” on tässä ratkaiseva. Se tarkoittaa, ettei kokonaisuutta ole koottu eri paikoista eikä sisustettu jälkeenpäin edustamaan tyypillistä — talo on säilynyt sellaisena kuin siinä elettiin.

Aihepiiri on museona harvinainen. Suomen kotiseutumuseot esittelevät valtaosin talonpoikaiselämää tai kartanoita: ne ovat rakennuksia, jotka säilyivät, koska ne olivat isoja ja arvokkaita.

Työläiskoti oli pieni, vaatimaton ja rakennettu halvalla. Sellaisia ei säilytetty — ne purettiin, kun ne tulivat tiensä päähän.

Vuosisadan vaihteen työläiskoti kertoo elämästä, jota eli suuri osa väestöstä: teollisuustyöläisiä, käsityöläisiä ja päivätyöläisiä, joilla ei ollut maata.

Talossa on säilynyt myös kirjallista aineistoa: talon isäntä Kalle Talvinen kirjasi muistiinpanoihinsa päivämääriä kesältä 1900.

Yksityishenkilön päivätyt muistiinpanot ovat historiantutkimukselle arvokkaita. Ne kertovat arjesta, jota ei kirjattu mihinkään viralliseen lähteeseen: sääsi, työt, hinnat ja tapahtumat sellaisina kuin ne yhdelle ihmiselle näyttäytyivät.

Museon aukioloajat kannattaa tarkistaa etukäteen. Pienet paikallismuseot ovat tyypillisesti auki vain kesäkaudella ja rajatuin ajoin.

Humppilan urheilukentän pallokenttä on 100 × 64 metriä nurmea, ja se on rakennettu vuonna 1934 ja peruskorjattu 2018.

Vuosiluku 1934 on poikkeuksellinen. Kenttä on ollut käytössä yli yhdeksänkymmentä vuotta — se rakennettiin ennen sotia, ja se on palvellut siitä lähtien.

Sata kertaa 64 metriä on täysimittainen jalkapallokenttä. Peruskorjaus vuonna 2018 tarkoittaa, että pohja ja nurmi on uusittu: yhdeksänkymmenen vuoden käytön jälkeen se oli välttämätöntä.

Humppilan urheilukenttä on saman alueen yleisurheiluosa. Sen sisäradan pituus on 400 metriä, ja kentällä on kaksi pituushyppypaikkaa.

Neljänsadan metrin sisärata on kilpailukentän vakiomitta. Se on merkittävä ero: useimmissa pienten kuntien kentissä sisärata on 300 metriä, jolloin virallisia tuloksia ei voi juosta.

Pintamateriaaliksi on kirjattu Conipur SP -joustopinnoite.

Joustopinnoite on synteettinen, kumipohjainen pinta, joka palauttaa osan askeleen energiasta ja säästää niveliä. Se on kilpatason juoksuradan materiaali, ja se kestää piikkarit.

Nimetyn tuotepinnoitteen ja 400 metrin radan yhdistelmä alle 2 100 asukkaan kunnassa on huomattava panostus. Se tarkoittaa, että kentällä voidaan järjestää kilpailuja eikä vain harjoitella.

Kaksi pituushyppypaikkaa tarkoittaa, että koululuokka voi harjoitella kahdessa ryhmässä ilman jonoa.

Venäjänlammin uimapaikassa on käymälä, pukutilat ja laituri, ja ranta on vuodelta 1975.

Ratkaiseva varuste on kuitenkin toinen: vedessä on aidattu lastenallas.

Aidattu matala alue järvivedessä on lapsiperheelle merkittävämpi turvallisuusrakenne kuin mikään opaste. Se rajaa alueen, jossa vesi on varmasti matalaa, ja tekee rajan näkyväksi myös lapselle itselleen.

Luonnonvedessä pohja voi syventyä yhtäkkiä, ja pehmeä pohja tai vesikasvillisuus vaikeuttaa arviointia. Aitaus poistaa tämän epävarmuuden.

Se helpottaa myös valvontaa: vanhempi näkee yhdellä silmäyksellä, onko lapsi aidatulla alueella vai sen ulkopuolella.

Aitaus ei silti korvaa valvontaa. Pieni lapsi voi hukkua matalaankin veteen, eikä rakenne poista aikuisen vastuuta.

Käymälä, pukutilat ja laituri täydentävät varustuksen. Laituri antaa pääsyn syvempään veteen niille, jotka osaavat uida.

Humppilan luistelualue on 120 × 70 metriä hiekkaa ja valaistu.

Sadankahdenkymmenen metrin pituinen jääalue on poikkeuksellisen iso — selvästi pidempi kuin täysimittainen jalkapallokenttä.

Kyseessä ei ole kaukalo vaan avoin jääkenttä. Ero on käytännössä suuri: kaukalossa pelataan laitapeliä, avoimella kentällä luistellaan pitkiä suoria, opetellaan ja liikutaan vapaasti.

Näin laajalla alueella mahtuu luistelemaan kymmeniä ihmisiä yhtä aikaa ilman että kukaan on toisen tiellä. Se sopii myös luisteluretkeilyyn ja vauhdikkaaseen luisteluun, joka kaukalossa on mahdotonta.

Valaistus on avoimella kentällä erityisen tärkeä: talvella jäällä ollaan pimeän aikaan, ja valaisematon kenttä on käytännössä poissa käytöstä.

Hiekkapohja jäätyy tasaisesti ja läpäisee veden, joten pinta ei jää kuoppaiseksi.

Kirkonkulman koulun luistelukenttä Koivistontie 22:ssa on kunnan omistama ja maksuton, ja se on vuodelta 1985.

Kaksi luistelupaikkaa — iso yleinen alue ja koulun kenttä — kattavat sekä vapaa-ajan luistelun että koulun liikuntatunnit.

Kirkkoharjun valaistu latu on Koivistontie 22:ssa, ja koko 1,8 kilometrin latu on valaistu. Latu on kunnan omistama, maksuton ja ajoittuu vuoteen 1980.

Latu on samassa osoitteessa kuin koulun luistelukenttä — eli kunnan talviliikuntapaikat on koottu yhteen paikkaan. Yksi pysäköinti palvelee sekä hiihtäjää että luistelijaa.

Kokonaan valaistu 1,8 kilometrin lenkki on arki-illan perusreitti. Kanta-Hämeessä hiihtokausi on lyhyt ja epävarma, joten kun lunta on, sen on oltava heti käytettävissä.

Harju latupohjana on hyvä: hiekkainen maa kuivuu nopeasti eikä jäädy epätasaiseksi lauhalla säällä yhtä helposti kuin savipohja.

Kirkonkulman lähiliikuntapaikka on valaistu ja maksuton, ja kohteessa on leikkipaikka. Se on vuodelta 2009 ja päiväsaikaan koulujen käytössä.

Silvalan puisto on vuodelta 2019, ja siinä on leikkikenttä ja kuntoilulaitteita. Käyttö on maksutonta.

Kaksi eri puistoa, joissa molemmissa on sekä leikkipaikka että liikuntavälineitä, tarkoittaa että perheelle sopiva paikka on lähellä useammasta suunnasta.

Leikkipaikan ja kuntolaitteiden yhdistäminen on tietoinen suunnitteluratkaisu. Vanhempi ei ehdi kuntoilla, jos lapsella ei ole tekemistä vieressä — ja lapsi ei jaksa leikkiä yksin puistossa, jonne aikuisella ei ole syytä tulla.

Humppila DiscGolfPark on yhdeksänväyläinen ja 763 metriä, ja radalla on paljon korkeuseroja. Heittopaikat ovat tekonurmea, rata on vuodelta 2021 ja käyttö maksutonta.

Reilun seitsemänsadan metrin yhdeksän väylän rata on nopea kierros — noin puoli tuntia. Keskimäärin 85 metrin väylät ovat lyhyitä.

Merkintä ”paljon korkeuseroja” muuttaa kuitenkin arvion. Mäkisessä maastossa lyhytkin väylä voi olla vaikea, koska korkeusero vääristää heiton pituuden arviointia: alamäkeen kiekko lentää selvästi pidemmälle kuin luulisi, ylämäkeen se pysähtyy nopeasti.

Mäkinen rata on myös fyysisesti raskaampi kiertää kuin tasainen — mikä lyhyellä radalla on pikemminkin etu kuin haitta.

• Aidattu lastenallas ei korvaa valvontaa — pieni lapsi voi hukkua matalaankin veteen.
• Museon aukioloajat ovat rajatut: tarkista ennen käyntiä.
• Latu ja koulun luistelukenttä ovat samassa osoitteessa Koivistontiellä.
• Koulujen kentät ja lähiliikuntapaikka ovat päiväsaikaan koulujen käytössä.
• Frisbeegolfradalla on paljon korkeuseroja — heiton arviointi vaatii kokemusta.