Jomala kuuluu Ahvenanmaan maakuntaan. Jomalassa on kartalla 40 kohdetta 23 kategoriassa. Eniten kartalla on urheilu ja liikunta (12), retkeily (8) ja kulttuuri ja historia (8). Keskustasta lyhin matka on Medeltida källare (0.2 km) ja pisin Hammarudda fort (12.1 km); mediaanietäisyys on 2.9 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat vaellus- ja retkeilyreitit (5) – niitä on 3,7-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Jomala on 5 817 asukkaan kunta Ahvenanmaalla, ja sen 143 neliökilometrillä on kartalla 40 kohdetta. Vaellusreittejä on viisi, kuntosaleja neljä sekä jalkapallokenttiä ja uimarantoja kolme kumpiakin.
Jomala on Ahvenanmaan väkirikkain kunta Maarianhaminan jälkeen, ja se rajautuu maakunnan pääkaupunkiin. Sen vanhin rakennus on kuitenkin lähes 750 vuotta vanhempi kuin nykyinen kuntarakenne.
Pyhän Olavin kirkon rakennusaika osuu arvion mukaan todennäköisesti vuosien 1270 ja 1290 väliin.
Se tekee siitä yhden Suomen vanhimmista säilyneistä kivikirkoista. 1200-luvun loppu on ajankohta, jolloin kivikirkkojen rakentaminen oli vasta alkamassa — suurin osa maan keskiaikaisista kivikirkoista on 1400- ja 1500-luvulta.
Ahvenanmaan varhaisuus selittyy sijainnilla. Saaret olivat keskellä Ruotsin ja Suomen välistä meritietä, ja kirkollinen sekä taloudellinen vaikutus tuli sinne ensimmäisenä.
Kirkko on omistettu Pyhälle Olaville, Ahvenanmaan suojeluspyhimykselle.
Olavi eli Olav Haraldsson oli Norjan kuningas, joka kaatui vuonna 1030 ja julistettiin pyhimykseksi pian sen jälkeen. Hänestä tuli koko Pohjolan tunnetuin pyhimys, ja hänelle omistettuja kirkkoja on Norjasta Suomeen asti.
Merenkulkijoiden ja saariston suojeluspyhimyksenä hän sopii Ahvenanmaalle erityisen hyvin.
Kirkosta on kirjattu myös nykykäyttöön liittyvä huomio: hyvä akustiikka on tehnyt kirkosta suositun konserttipaikan.
Keskiaikaisen kivikirkon akustiikka on seurausta rakenteesta eikä suunnittelusta. Paksut kiviseinät, holvikatto ja kova lattia synnyttävät pitkän jälkikaiunnan, joka sopii kuorolaululle ja vanhalle musiikille — mutta tekee puheesta vaikeasti seurattavaa.
Konserttiohjelma kannattaa tarkistaa etukäteen: kirkko on toimiva seurakuntatila, ja sisälle pääsee aukioloaikoina.
Önningebymuseet avattiin vuonna 1992 vanhaan kivinavettaan Önningebyssä, ja sen ylläpitäjänä on paikallinen kotiseutuyhdistys.
Museon aihe on Önningebyn taiteilijayhteisö — 1800-luvun lopun taiteilijasiirtokunta, joka muodostui taidemaalari Victor Westerholmin ympärille.
Taiteilijasiirtokunnat olivat 1800-luvun lopun eurooppalainen ilmiö. Maalarit muuttivat kaupungeista maaseudulle maalaamaan ulkona, luonnonvalossa, ja asettuivat samoihin kyliin kesäkausiksi. Tunnetuimmat ovat ranskalaisia, mutta vastaavia syntyi kaikkialle Pohjolaan.
Museon uusin osa nostaa esiin nimen, joka on usein jäänyt varjoon: uusin laajennus on näyttelyhalli nimeltä Hilma-salen, joka nostaa esiin Victor Westerholmin vaimon Hilman roolin taiteilijayhteisössä.
Tämä on museaalisesti merkittävä valinta. Taiteilijasiirtokuntien historia on kirjoitettu pitkälti miesten nimien kautta, vaikka yhteisöjen käytännön toiminta — majoitus, ruoka, verkostot, usein myös oma taiteellinen työ — lepäsi merkittävästi vaimojen varassa.
Erillisen salin nimeäminen Hilman mukaan tarkoittaa, ettei kyse ole alaviitteestä vaan itsenäisestä aiheesta.
Vanha kivinavetta museorakennuksena on sekin osuva: se on saman aikakauden rakennus kuin taiteilijoiden maalaama maisema.
Ahvenanmaan ampumahiihtokeskuksessa on viisi kilometriä latua, joka on kokonaan valaistu. Ladulla on sekä perinteisen hiihtotavan ura että luisteluhiihtoura, ja ampumapaikkoja on 20.
Jomalan valaistu latu Önningebyvägen 5:ssä on sama rakenne toisesta näkökulmasta: viisi kilometriä kokonaan valaistua latua ja 20 ampumapaikkaa. Latu on kunnan omistama ja ajoittuu vuoteen 1980.
Kahdenkymmenen ampumapaikan keskus on kilpailukelpoinen rakenne. Ampumahiihdossa ammutaan viiteen tauluun 50 metrin päästä, ensin makuulta ja sitten pystystä, ja kilpailussa ampumapaikkoja tarvitaan riittävästi lähtevälle joukolle.
Turvavallit, taulumekanismit ja huoltotila tekevät ampumaradasta selvästi kalliimman rakenteen kuin pelkkä latu.
Ahvenanmaalla tällaisen keskuksen olemassaolo on erityisen huomionarvoista, koska lumitilanne on epävarma. Saariston meri-ilmasto pitää talvet leutoina, ja hiihtopäiviä voi olla vain muutamia viikkoja vuodessa.
Se tarkoittaa, että latutilanne on syytä tarkistaa ennen matkaa — eikä keskuksen olemassaolo takaa hiihdettävää latua.
Ahvenanmaan hiihtokeskus on maastohiihtokeskus, jonka ladulla on niin ikään molempien hiihtotapojen urat.
Molempien urien ylläpito vaatii leveän pohjan ja kunnollisen latukoneen — investointi, joka kertoo, että hiihtoa harrastetaan saarilla tosissaan lyhyestä kaudesta huolimatta.
Padelcenter toimii Maxingen kauppakeskuksen yhteydessä, ja sivujensa mukaan se on Ahvenanmaan nykyaikaisin padelhalli.
Padel on mailapeli, jota pelataan lasi- ja verkkoseinien ympäröimällä kentällä. Seinät ovat osa peliä: pallo saa kimmota niistä, mikä pitää pallon pelissä pidempään kuin tenniksessä ja tekee lajista helpon aloittaa.
Kenttä on tennistä pienempi, maila on lyhyt ja umpinainen, ja peli on lähes aina nelinpeliä.
Hallista on kirjattu kaksi yksityiskohtaa: keskuskentän laidoilla on panoraamalasit ja sisäilman laatuun on panostettu.
Panoraamalasi tarkoittaa kokonaan lasista päätyseinää ilman metallirunkoa. Se on kalliimpi rakenne mutta parantaa katsomokokemusta olennaisesti — peliä voi seurata kentän ulkopuolelta esteettä.
Sisäilman maininta ei ole markkinointia vaan käytännön asia. Padelhallit ovat suuria umpinaisia tiloja, joissa liikkuu paljon ihmisiä; ilmanvaihdon puute tuntuu heti pelatessa.
Sijainti kauppakeskuksen yhteydessä tarkoittaa hyvää pysäköintiä ja sitä, että pelivuoron voi yhdistää asiointiin.
Styrkestället tarjoaa omien sivujensa mukaan valmentajan ohjaamaa voimaharjoittelua ja funktionaalista fitnessiä pienryhmissä.
Ryhmäkoko on kirjattu tarkasti: yhdessä ryhmässä on 6–8 osallistujaa, ja harjoittelija valitsee itse päivän ja kellonajan.
Kuuden tai kahdeksan hengen ryhmä on ratkaisevasti eri asia kuin tavallinen ryhmäliikuntatunti, jossa osallistujia voi olla kolmekymmentä. Pienryhmässä valmentaja ehtii korjata jokaisen tekniikan.
Se on erityisen tärkeää voimaharjoittelussa, jossa väärä tekniikka johtaa vammoihin nopeammin kuin useimmissa muissa lajeissa.
Vapaa vuorovalinta taas ratkaisee sitoutumisen ongelman: kiinteä viikkovuoro kaatuu ensimmäiseen työmatkaan, kun taas vaihtuva aika joustaa.
Henkilökohtaista valmennusta on saatavilla erikseen.
Vikingavallenin pieni kenttä on hiekkapintainen, mitoiltaan 50 × 30 metriä ja vuodelta 1974.
Viisikymmentä kertaa 30 metriä on pienpelikenttä. Se on mitoitettu junioreille ja harjoitteluun, ei täysimittaiseen otteluun — ja nimi ”pieni kenttä” kertoo, että alueella on myös isompi.
Granlunda Gårdin ratsastuskenttä on 60 × 20 metriä ja valaistu.
Kuusikymmentä kertaa 20 metriä on kansainvälinen kouluratsastuksen kilpakentän mitta. Se ei ole sattuma: kouluratsastuksen liikkeet ja radat on suunniteltu juuri tälle alalle, ja kirjaimet kentän laidoilla ovat vakiopaikoillaan.
Kohteesta on kirjattu tärkeä varaus: ei ratsastuskoulutoimintaa.
Merkintä on syytä lukea. Kenttä ei siis ole paikka, jossa aloittelija pääsee hevosen selkään tai jossa järjestetään tunteja — se palvelee niitä, joilla on oma hevonen.
Valaistus on ratsastuskentällä olennainen: hevosta liikutetaan päivittäin ympäri vuoden, ja pimeällä kaudella valaisematon kenttä on käyttökelvoton.
Kartalla on 40 kohdetta Jomalassa, 23 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Vaellus- ja retkeilyreitit (5), Jalkapallokentät (3), Uimarannat ja uimapaikat (3). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.