Kökar kuuluu Ahvenanmaan maakuntaan. Kökarissa on kartalla 15 kohdetta 9 kategoriassa. Keskustasta lyhin matka on Majlidens ställplats (0.2 km) ja pisin Långskärs revet (12.2 km); mediaanietäisyys on 3.5 km.
Kökar on asukasluvultaan Suomen toiseksi pienin kunta: asukkaita on 225 ja maapinta-alaa 63,6 neliökilometriä Ahvenanmaan eteläisessä ulkosaaristossa. Kartalla on 15 kohdetta yhdeksässä kategoriassa — vähemmän kuin missään mannerkunnassa. Silti Kökarin kohdelista kertoo poikkeuksellisen pitkän tarinan: samalla saariryhmällä on asuttu ja eletty meren varassa pronssikaudelta tähän päivään, ja jokainen kerrostuma on yhä nähtävissä.
Kunta itsenäistyi vuonna 1908; sitä ennen se oli Föglön kappeliseurakunta, joka mainitaan vuonna 1544. Nykyisin Kökar, Föglö ja Sottunga muodostavat yhdessä Ahvenanmaan eteläisen saaristoseurakunnan. Lähin naapurikunta Sottunga on 27 kilometrin päässä meritse, ja mantereelle on matkaa moninkertaisesti. Etäisyys ei ole tässä haitta vaan syy tulla.
Otterböten asuinpaikka on Kökarin merkittävin arkeologinen kohde ja yksi Suomen tunnetuimmista pronssikautisista asuinpaikoista. Jäännökset ovat hylkeenpyytäjien leiristä nuoremmalta pronssikaudelta, noin vuodelta 1000 eaa. Kaivauksissa on löydetty yhdeksän pyöreän hyttipohjan perustukset, useita erillisiä liesiä, kaivo ja neljä jätekuoppaa.
Löytöaineisto kertoo, mistä paikassa oli kyse: suuria määriä keramiikan sirpaleita ja eläinten luita, joista valtaosa on hylkeen. Monet sirpaleet ovat isoista tynnyrin muotoisista astioista. Kyse ei siis ollut satunnaisesta leiripaikasta vaan järjestäytyneestä pyyntikaudesta, jota varten saarelle tultiin varusteineen. Sama logiikka toistuu Kökarissa yhä: tänne tullaan meritse, sesongissa, ja meri määrää mitä on mahdollista.
Franciscuskapellet on Kökarin toinen historiallinen ydin. Fransiskaaniluostari perustettiin saarelle viimeistään noin vuonna 1470, ja se mainitaan ensi kerran vuonna 1472 — konventti on saatettu vihkiä käyttöön jo 1450-luvulla, ja munkkeja saarella on voinut olla jo 1300-luvulla. Vuodelta 1484 on merkintä "Kiökars Klöster". Ulkosaaristossa luostari ei ollut syrjässä vaan päinvastoin keskeisellä paikalla: purjehdusreitit kulkivat tästä.
Samalle paikalle nousi myöhemmin Sankt Anna kyrka, ja Kökarin kotiseutumuseo kokoaa yhteen saaren myöhemmän arjen. Neljäs kerrostuma on venäläiset varustukset, jäänne ajalta jolloin Ahvenanmaan sijainti teki siitä sotilaallisen kysymyksen. Neljä kohdetta, neljä aikakautta, kaikki kävelymatkan päässä toisistaan.
Kartalla on 15 kohdetta Kökarissa, 9 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Nähtävyydet (3), Leirintäalueet (2), Näkötornit (2). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Luonnonnähtävyyksistä Källskärskannan on saaren tunnetuin: kallioon kulunut muodostuma, jollaisia ulkosaariston silokalliot tuottavat. Näköaloja varten kartalla on kaksi näkötornia, Compass ja Mika. Matalassa saaristomaisemassa muutamakin metri korkeutta riittää: luodot, selät ja väylät asettuvat paikoilleen kuin merikartalle.
Uimapaikkana on Långskärs revet, ja liikkujalle Kökar DiscGolfPark Peders Aplagårdissa. Nimettyjen kohteiden rinnalla suurin ulkoilualue on saaristo itse: silokalliot, rantapolut ja tuulen matalaksi muovaama kasvillisuus tekevät tavallisesta kävelystä retken. Mikään näistä ei maksa mitään.
Kökariin tullaan meritse, ja lauttayhteydet määrittävät vierailun rungon — aikataulut tarkistetaan ennen matkaa ja paluu suunnitellaan samalla kertaa. Veneilijälle saari on luonteva etappi: satamia on kaksi, Hellsö Gästhamn ja Södra hamnen. Ulkosaaristossa suojaisan sataman merkitys korostuu, sillä avomeren tuuli nousee nopeasti ja seuraava suoja voi olla tuntien purjehduksen päässä.
Paras aika on kesäkausi, jolloin yhteydet kulkevat tiheimmin ja kausikohteet ovat auki. Alku- ja loppukesä ovat rauhallisempia kuin heinäkuu. Yöpyjälle kartalla on Majlidens ställplats. Yhtä päiväretkeä pidempi vierailu palkitsee: ilta ja aamu ovat ulkosaaristossa vuorokauden parhaat hetket, kun päiväkävijät ovat poissa ja valo on matalalla.