Muhos kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan. Muhoksella on kartalla 127 kohdetta 27 kategoriassa. Eniten kartalla on luonto (35), retkeily (31) ja urheilu ja liikunta (25). Keskustasta lyhin matka on Muhoksen tori (0.0 km) ja pisin Isokivi (35.0 km); mediaanietäisyys on 8.9 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat vesiputoukset & kosket (29) ja laavut & autiotuvat (17) – niitä on 2,0-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Muhos on 8 827 asukkaan kunta Pohjois-Pohjanmaalla, ja sen 785 neliökilometriä levittäytyy Oulujoen varrelle. Kartalla on 127 kohdetta, ja suurin kategoria kertoo kunnan maantieteen suoraan: vesiputouksia ja koskia on 29. Laavuja on 17.
Muhos on myös osa kahta laajempaa kokonaisuutta, jotka ylittävät kunnan rajat: sadan kilometrin Tervareitistöä ja Rokua Geopark -aluetta. Kumpikaan ei ole Muhoksen oma, mutta molempien parhaat palat ovat täällä.
Kankarin Isokivi on Rokua Geopark -alueen suurin siirtolohkare. Lohkareen korkeus on noin kuusi metriä ja pituus 11 metriä, ja se on jäätikön kuljettama.
Kohde on myös poikkeuksellisen helposti saavutettava: kivelle johtaa lumettomana aikana esteetön, noin 200 metrin polku kohteen pysäköintipaikalta. Kuusimetrinen jääkauden jäänne kahdensadan metrin päässä autosta on harvinaisen hyvä yhdistelmä — geologinen nähtävyys, johon pääsee kuka tahansa.
Lemmenpolku on osa sadan kilometrin Tervareitistöä. Reitti kulkee Montan leirintäalueelta Leppiniemeen ja on pituudeltaan noin 2,1 kilometriä. Patikointitaitoja ei tarvita, mutta reitti vaatii jonkin verran kuntoa.
Lähtöopasteella Montassa on reitti-info ja kartta, ja pysäköinti onnistuu sekä Montan leirintäalueella että Leppiniemessä. Kahden pysäköintipaikan ansiosta reitin voi kulkea yhteen suuntaan, jos seurueella on kaksi autoa.
Matkajärven laavu Korkalanvaaran ulkoilualueen tuntumassa on vaativampi kohde: laavulle pääsee 7,5 kilometrin retkilatua pitkin Korkalanvaarasta, ja sekin reitti kuuluu Oulujokilaakson Tervareitistöön. Latu on valaisematon, mikä kannattaa muistaa talvella lyhyen päivän aikana.
Liimanninkosken laavu on kunnan helpoimmin saavutettava koskikohde. Valtatie 22:lta alueelle on opastettu tieyhteys, ja sisääntulokohdassa odottavat pysäköintipaikka ja opastetaulu. Laavu nuotiopaikkoineen on kosken kohdalla, ja alueella kulkee merkitty luontopolku.
Ympäröivä alue on lehtojensuojelualuetta, mikä tarkoittaa kasvillisuudeltaan tavallista rehevämpää metsää. Koski, lehto ja laavu samassa paikassa tekevät kohteesta hyvän valinnan lyhyelle retkelle.
Oulujoki on kalastuskohde, ja Montta–Pyhäkosken Kala-apajalla on merkitty kalastuspaikka. Ajo-ohje kulkee Leppiniementietä ja Kaipolantietä Honkarannantielle, jonne pysäköidään; sieltä kävellään tietä pitkin kalastuspaikalle.
Nature Dream Days on perheen omistama lomakylä Rokua UNESCO -alueella metsän ja joen äärellä. Yöpyä voi glamping-mökeissä, teltassa tai matkailuautolla ja -vaunulla, ja kylässä on maksuton pysäköinti.
Kartalla on 127 kohdetta Muhoksella, 27 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Vesiputoukset & kosket (29), Laavut & autiotuvat (17), Nähtävyydet (11). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Laavut, reitit ja uimarannat ovat maksuttomia; uimarantoja on kahdeksan. Ponkilan urheilualuetta kunta kuvaa Muhoksen urheilun keskittymäksi: talvella käytössä ovat kaukalo ja iso luistelukenttä, ja kesällä kolme tenniskenttää hiekkatekonurmella. Tyhjälle kentälle saa mennä pelaamaan, mutta varaukset menevät edelle.
Muhoksen jäähallin toimintakausi kestää elokuun alusta huhtikuun loppuun. Halli sopii turnausten järjestämiseen: pukuhuoneita on kuusi, joista neljässä on suihku, ja lisäksi on kahviotilat ja toimisto.
Muhoksen helluntaiseurakunnan rukoushuone on esimerkki talkootyöstä: puutavara saatiin suurimmaksi osaksi lahjoituksina, ja kokoussaliin mahtuu 170 henkeä. Helluntaiherätys rantautui paikkakunnalle 1930-luvulla. Tiloja saa sopimuksen mukaan käyttöön perhejuhliin.