Nähtävyydet ja kohteet Tyrnävällä

Tyrnävä on 6 525 asukkaan kunta Pohjois-Pohjanmaalla, ja sen 492 neliökilometrillä on kartalla 80 kohdetta. Koskia on 26 sekä frisbeegolfratoja, laavuja ja ulkokuntoilupaikkoja viisi kutakin.

Tyrnävä on tunnettua maatalousseutua — se kuuluu Suomen siemenperunan tuotantoalueeseen — ja se näkyy myös kunnan museossa, jonka painopiste on maatalouden koneissa.

Tyrnävän seurojentalo, tuttavallisemmin Sekra, on Tyrnävän Tempaus -urheiluseuran talo.

Talossa on järjestetty legendaarisia naistentansseja ensimmäisen kerran vappuna 1961, talon valmistuttua.

Naistentanssit ovat suomalainen tanssilavaperinne, jossa hakuvuoro on naisilla. Perinne on ollut voimissaan yli kuusi vuosikymmentä samassa talossa — se on pidempi ketju kuin useimmilla suomalaisilla tanssipaikoilla.

Talouden puoli on kirjattu suoraan: tanssit ovat seuran tärkein tulonlähde.

Tämä on olennainen tieto suomalaisen seuratoiminnan ymmärtämiseksi. Urheiluseura ei elä jäsenmaksuilla vaan tapahtumatuloilla, ja tanssi-ilta rahoittaa juniorijoukkueiden matkat ja välineet. Kun tanssiin lähtee, tukee samalla paikallista urheilua.

Tyrnävän kotiseutumuseoon kuuluu 14 rakennusta, joista vanhin on 1760-luvulta.

Neljätoista rakennusta on iso ulkomuseoalue kunnan kokoon nähden, ja 1760-luvun rakennus on Pohjois-Pohjanmaalla harvinaisen vanha säilynyt puurakennus.

Museon painopiste on erikoinen ja seudulle sopiva: maatalouskoneiden historiaa esittelevä näyttely rakennettiin vuoden 2014 aikana, ja sitä varten valmistui konehalli 2013.

Erillisen konehallin rakentaminen näyttelyä varten on merkittävä panostus. Maatalouskoneet ovat isoja, painavia ja säälle arkoja, eikä niitä voi säilyttää tavallisessa museorakennuksessa.

Siemenperunan tuotantoalueella maatalouskoneiden historia ei ole sivujuonne vaan seudun oma tarina: koneellistuminen muutti työn ja väestön perusteellisesti 1900-luvun aikana.

Esinemuseossa on näyttelyitä kolmessa kerroksessa, eli kokoelma on laaja myös sisätiloissa.

Tyrnävän kirkossa on 750 istumapaikkaa ja pinta-alaa 300 neliömetriä.

Suhde on tiivis: 750 paikkaa 300 neliöllä tarkoittaa penkkirivejä lähes koko lattialla. Pohjalaiset kirkot rakennettiin koko pitäjää varten, ja kirkkopyhänä paikalla oli suuri osa väestöstä.

Seurakuntahistoria ulottuu 1600-luvulle: ensimmäisen kirkon arvellaan rakennetun maaherra Erik Soopin kaudella 1644–1648.

Alttaritaulun Paimenten kumarrus maalasi T. G. Tuhkanen vuonna 1907.

Suutarinjärven uimapaikka on rakennettu vuonna 1993, ja sen varustus on poikkeuksellisen kattava: käymälä, pukutilat, laituri, kota, nuotiopaikka ja beachvolleykenttä. Käyttö on maksutonta.

Suutarinjärven beachvolleykenttä on virallisen mittainen 16 × 8 metriä hiekkaa.

Yhdistelmä toimii: uimaranta, jonka vieressä on beachvolleykenttä, kota ja nuotiopaikka, on kesäpäivän kokonaisuus eikä pelkkä uintipaikka. Pukukopit ja wc tekevät siitä käytettävän myös pidempään kuin puoli tuntia.

Murron hiihtolatu on yhdeksän kilometriä, josta valaistua kolme kilometriä, ja sillä on kolme taukopaikkaa sekä ulkokuntoilulaitteet.

Pintamateriaali on kirjattu tarkasti: kolme kilometriä kivituhkaa ja loput metsätietä (purua).

Jako on käytännössä merkittävä. Kivituhkaosuus aukeaa vähällä lumella ja toimii kesällä kuntoratana; metsätieosuus vaatii enemmän lunta. Alkutalvesta latu on siis lyhyempi kuin täydessä talvessa.

Tyrnävän kirkonkylän ladun osa 3 on kahden kilometrin kivituhkalatu, jolla on ulkokuntoilulaitteet. Sillä on yhteys kirkonkylän latuun, ja väli on noin kaksi kilometriä.

Ilmoitettu yhteysväli on hyödyllinen: hiihtäjä tietää, kuinka pitkä siirtymä osuuksien välissä on, eikä joudu arvaamaan kartalta.

Temmeksen koulun luistelukenttä on 100 × 70 metriä hiekkapohjalla ja valaistu. Kenttä on vuodelta 1985 ja päiväsaikaan koulujen käytössä.

Sata metriä kertaa seitsemänkymmentä on valtava ulkojää — käytännössä yli kolme jääkiekkokaukaloa vierekkäin. Näin iso jää mahdollistaa luistelun, luistelukoulun ja pelin samaan aikaan ilman että ne häiritsevät toisiaan.

Murron koulun luistelukenttä on tavanomaisempi: 50 × 25 metriä kivituhkaa, vuodelta 1982.

Tyrnävän hevosjalostusyhdistyksen ratsastuskenttä on vuodelta 2013, ja sen mitat ovat 70 metriä pitkä ja 25–40 metriä leveä. Kohteessa on käymälä.

Vaihteleva leveys tarkoittaa, ettei kenttä ole tarkka suorakaide vaan maastoon sovitettu. Hevosjalostusyhdistyksen ylläpitämä kenttä kertoo pitkästä hevosperinteestä: jalostusyhdistykset ovat maaseudun vanhimpia harrastusjärjestöjä.

Kirstinän Tilan ratsastuskenttä Peräojantiellä on 40 × 20 metriä hiekkaa, valaistu ja tarkoitettu esteratsastukseen.

Neljäkymmentä kertaa kaksikymmentä metriä on kouluratsastuksen virallinen mitta, ja valaistus tekee kentästä käyttökelpoisen pimeään vuodenaikaan.

• Naistentanssit ovat seuran tulonlähde — tapahtuma-ajat ilmoitetaan erikseen.
• Murron ladusta vain kivituhkaosuus aukeaa vähällä lumella.
• Museon aukiolo painottuu kesäkauteen.
• Koulujen kentät ja jäät ovat päiväsaikaan koulujen käytössä.
• Ratsastuskentät ovat yksityisiä tai yhdistyksen kohteita; kysy käyttöoikeus etukäteen.