Nähtävyydet ja kohteet Paltamossa

Paltamo on 3 037 asukkaan kunta Kainuussa Oulujärven rannalla, ja sen 919 neliökilometrillä on kartalla 89 kohdetta. Koskia on 15, hiihtolatuja 10, uimarantoja seitsemän sekä pyöräilyreittejä ja nähtävyyksiä kuusi kumpiakin.

Paltamon latuverkosto on kunnan kartan kiinnostavin osa, ja siihen kuuluu latu, jollaista ei näe muualla.

Kirkonkylän yhdyslatu koululle on 0,9 kilometriä ja kokonaan valaistu. Ladulla on sekä perinteisen hiihtotavan ura että luisteluhiihtoura, ja se on edestakainen reitti. Käyttö on maksutonta.

Kyseessä ei ole liikuntareitti vaan kulkuyhteys: kunta ylläpitää valaistua latua koululle, jotta sinne voi hiihtää.

Ratkaisu on esimerkki siitä, miten talvi otetaan Kainuussa käytännön lähtökohdaksi eikä esteeksi. Alle kilometrin matka koululle on hiihtäen nopeampi kuin kävellen umpihangessa, ja valaistus ratkaisee pimeän aamun.

Yhdyslatu myös liittää koulun muuhun latuverkkoon, eli koululiikunta pääsee suoraan pidemmille laduille ilman kuljetusta.

Honkamäen valaistulatu on viisi kilometriä ja kokonaan valaistu, molempien hiihtotapojen urilla ja maksuttomana.

Mustolanlenkki on 3,55 kilometriä ja Kaatiksenlenkki 1,44 kilometriä. Molemmilla voi hiihtää sekä perinteisellä että vapaalla hiihtotavalla, ja molemmat lähtevät Urheilutieltä.

Kolme eri mittaista lenkkiä samasta pisteestä ja yhdyslatu koululle muodostavat kokonaisuuden, jossa kaikki lähtee samasta keskuksesta. Se on pienen kunnan latusuunnittelun paras malli: yksi huollettava keskus, useita vaihtoehtoja.

Autioniemi–Mulkkusaaret–Lehtonen–Autioniemi-latu on aivan toisenlainen kokemus: 15 kilometrin rengasreitti, jolla on kaksi taukopaikkaa ja perinteisen hiihtotavan ura. Käyttö on maksutonta.

Reitti on jaettu osuuksiin, joista ensimmäinen Autioniemi–Mulkkusaaret on 6,9 kilometriä.

Latu kiertää Oulujärven saaria. Kainuun meri, kuten Oulujärveä kutsutaan, on Suomen neljänneksi suurin järvi, ja sen jäällä hiihtäminen on maisemallisesti täysin eri asia kuin metsälatu: näkymä on auki koko matkan.

Jäällä kulkeva latu on aina ehdollinen. Tarkista jäätilanne ennen lähtöä, älä hiihdä yksin ja pysy ladulla — saarten kärjissä ja virtapaikoissa jää on aina heikompaa.

Posti-Kallen reitti on 17,7 kilometriä pitkä retkeilyreitti, jonka varrella on kaksi taukopaikkaa. Käyttö on maksutonta, ja ylläpitäjäksi on merkitty yksityinen yhdistys.

Nimi viittaa postinkantajaan, joka kulki reittiä työkseen. Vanhat postireitit ovat retkeilyreiteiksi luontevia: ne on aikanaan valittu lyhimmän ja kulkukelpoisimman linjan mukaan, ja ne yhdistävät kyliä eivätkä vain kierrä metsässä.

Lähes kahdeksantoista kilometriä on päivän matka. Kaksi taukopaikkaa tarkoittaa taukoa noin kuuden kilometrin välein — suunnittele eväät ja vesi sen mukaan.

Yhdistyksen ylläpitämä pitkä reitti kertoo talkootyön määrästä: merkintöjen ja rakenteiden kunnossapito lähes kahdenkymmenen kilometrin matkalla on jatkuvaa työtä.

Paltamo Golfin suunnitteluperiaate on kirjattu tarkasti: väylien paikat ovat määräytyneet kallioiden, metsiköiden ja rannan ääriviivojen mukaan.

Tämä on golfkentän suunnittelussa merkittävä valinta. Vaihtoehto olisi muokata maasto kentän ehdoilla — kaivaa, täyttää ja tasoittaa. Maaston ehdoilla rakennettu kenttä on epäsymmetrisempi ja vaikeampi, mutta se sulautuu maisemaan.

Kenttä kutsuu itseään Suomen kauneimmaksi. Väite on kentän oma, mutta sijainti Oulujärven rannalla kalliomaastossa tekee siitä ymmärrettävän.

Golfopettajana toimii Golfpro Mikko Heikkinen.

Laajankankaan ampumarata on pinta-alaltaan 90 000 neliötä — yhdeksän hehtaaria. Rata on rakennettu vuonna 1980 ja sen omistaa Paltamon riistanhoitoyhdistys.

Ampumapaikkoja on 11, ja ne jakautuvat kolmeen rataan: haulikkorata (7 paikkaa), hirvirata (3 paikkaa) ja pienoishirvirata (1 paikka).

Hirvirata on liikkuvan maalin rata, jolla harjoitellaan ampumista kulkevaan hirvikuvioon. Se on metsästäjälle pakollinen harjoituspaikka, koska hirvenmetsästykseen vaaditaan ampumakoe. Pienoishirvirata on sama harjoitus pienoiskiväärillä ja lyhyemmällä matkalla — halvempi tapa harjoitella samaa suoritusta.

Paltamon kirkon alttaritaulun Kristuksen taivaaseenastuminen maalasi vuonna 1947 paltamolaissyntyinen Toivo G. Tuhkanen.

Paikkakunnalta lähtöisin oleva taiteilija oman kotipitäjänsä kirkon alttaritaulun tekijänä on merkityksellinen yksityiskohta: teos ei ole tilattu kaukaa vaan syntynyt seudun omasta osaamisesta.

Kangasalan urkutehtaan urut otettiin soimaan vuonna 1950, ja vuoden 1984 peruskorjaus muutti kirkon ilmettä.