Kuusjoen kirkko

Kuvaus

Ensimmäiseksi hankittu kirkonkello painoi 31 leiviskää eli 263,5 kiloa. Peltikate asennettiin 1929, ja vuonna 1937 seurasi arkkitehti Elsi Borgin johtama peruskorjaus.

Alttaritaulun maalasi Alexandra Frosterus-Såltin vuonna 1909. Urkujen julkisivu on peräisin Albanus Jurvan 1897 rakentamasta soittimesta, kun taas itse urut pillistöineen ovat Veikko Virtasen käsialaa vuodelta 1973. Rakennus valmistui vuonna 1823 tuolloisen saarnahuonekunnan saarnahuoneeksi.

Sisätilojen väritys on arkkitehti Elsi Borgin suunnittelema ja vuodelta 1937. Kirkkosaliin mahtuu 350 henkeä. Hirsinen rakennus edustaa tyypiltään tornitonta pitkäkirkkoa, jonka kylkiäiset jäävät runkohuonetta matalammiksi.

Turun tuomiokapitulin myöntämästä saarnahuoneen rakennusluvasta kertoi kirkkoherra Kustaa Renvall Perttelin kirkonkokouksessa 27. lokakuuta 1822. Rakennustyön käynnisti inspehtori Johan Collin. Kun urakka ei edistynyt, Collin sai väistyä ja vetovastuun otti rakennusmestari Malin.

Saarnahuoneesta kehittyi myöhemmin kirkko, mutta runko on säilynyt alkuperäisenä. Alkuaikoina kattona oli malkojen peittämä tuohikatto, eikä seinissä ollut laudoitusta tai maalipintaa. Seiniin oli lyöty katajatapit miesten lakeille, lehtereitä ei ollut lainkaan ja sakaristo puuttui.

Kellon valoi 1858 helsinkiläinen Osbergin ja Baden vaskenvalatus-tehdas. Ikkunat vaihdettiin 1873, ulkoseinät verhoiltiin laudalla 1874 ja vuonna 1877 rakennus sai tuohesta ja laudoista tehdyn vesikaton. Nykyinen pysyvä kellotapuli korvasi väliaikaisen vuonna 1882, jolloin katto maalattiin mustaksi, ulkoseinät punaisiksi ja ikkunanpielet valkoisiksi.

Tapulin esikuvana käytettiin Uskelan Isokylän emäkirkon kellotapulia, mutta mukana on myös uusgoottilaisia piirteitä. Tapulissa riippuvat kellot ovat vuosilta 1858 ja 1955. Hufvudstadsbladet julkaisi rakennuksesta aikalaiskuvauksen vuonna 1885.

Panelointi tehtiin sisäpuolelle 1889 ja ulkopuolelle 1897. Laajan korjaustyön johti rakennusmestari A. Tapio vuonna 1897.

Kirkkotarhan ympärille muurattiin kiviaita vuonna 1902.