Tyrvään kirkko

Kuvaus

Ensimmäiset urut tulivat Kangasalan urkutehtaalta vuonna 1883. Sisätiloihin mahtuu noin tuhat ihmistä.

R. W. Ekmanin vuonna 1866 maalaamat kolme alttaritaulua ovat Ristiinnaulitseminen, Kirkastuminen ja Ylösnousemus.

Palossa tuhoutuneiden urkujen tilalle tuli 1986 uudet 30-äänikertaiset urut Åkerman & Lundin urkurakentamolta Ruotsin Knivstasta. Tuhkahautauksia varten otettiin vuonna 1991 käyttöön muistolehto, jonka edessä on Ari Virtasen veistos Maa, ilma, tuli, vesi. Peruskorjaus saatiin päätökseen joulukuussa 1981.

Kaksitorninen tiilikirkko valmistui vuonna 1855 Liekoveden rannalle. Suunnittelijana toimi Turun kaupunginarkkitehti P. J.

Gylich. Vuoden 1938 perusteellisen uudistuksen suunnitteli arkkitehti Bertel Strömmer, ja tuolloin muun muassa kuori-ikkunat muurattiin umpeen. Hautausmaa valmistui kirkon rakennustöiden ohessa ja vihittiin samaan aikaan kirkon kanssa.

Wikipedian mukaan tämä on ensimmäinen maan kahdesta kaksitornisesta kirkosta; toinen on Helsingin Johanneksenkirkko. Tyylisuunta on uusgotiikka. Kuorissa on kipsijäljennös Ville Vallgrenin Kristus-veistoksesta.

Uuden kirkon myötä keskiaikainen Pyhän Olavin kivikirkko jäi sadaksi vuodeksi pois käytöstä. Tulipalo vaurioitti rakennusta seuraavan vuoden helmikuussa, ja käyttöön se palasi neljäntenä adventtisunnuntaina 1982. Pääportin pielessä on vuonna 1953 paljastettu muistomerkki itärajan taakse Karjalaan jääneille vainajille.

Vuonna 2004 pihalle paljastettiin Vammalan Lions Clubin lahjoittama vuosien 1939–1945 kotirintaman muistokivi. Syyskuussa 2018 paljastettiin vakaumuksensa puolesta menehtyneiden muistomerkki, jossa on yli 200 nimeä. Kirkkomaahan on haudattu 220 sankarivainajaa.

Pääovea vastapäätä ovat sankarihaudat, joiden vieressä seisoo Lauri Leppäsen veistämä sankaripatsas vuodelta 1953.