Tyrvään Pyhän Olavin kirkko

Kuvaus

Sijaintipaikka lukeutuu Suomen kansallismaisemiin, ja ympäristöineen kokonaisuus on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä; harmaakivinen kirkko seisoo Rautaveden rannalla Kallialan kylän Vanhankirkonniemellä. Rakennus nousi arviolta vuosina 1506–1516 myöhäiskeskiajalla, ja myöhäisgoottisen tyylin toteuttajana pidetään Huittisten mestaria; muuraukseen käytettiin lähiseudulta tuotuja kiviä ja kalkkilaastia.

Rakennuspaikkana oli vanha palvontapaikka, jolla saattoi olla ollut kaksikin puukirkkoa. Piispa Arvid Kurki tarkasti seurakunnan vuonna 1518, ja vihkiminen on voinut tapahtua samalla matkalla. Käyttö jatkui 1800-luvun puoliväliin, ja uuden Tyrvään kirkon valmistuttua 1855 tästä tuli autiokirkko; sisustus säilyi muuttumattomana yli sadan vuoden ajan.

Puinen kellotapuli vuodelta 1793 revittiin pois, kun uusi kirkko valmistui, ja kellot siirtyivät sinne; alttarikaappi sekä keskiaikaiset veistokset päätyivät 1875 Helsingin yliopiston historiallis-kansatieteelliseen museoon. Perustusten vahvistuksen yhteydessä lattian alta löytyi solkia ja soljen palasia, koriste-esineitä sekä yli 700 tunnistettua rahaa vuosilta 1363–1921. Syksyllä 1997 murtovaras sytytti rakennuksen tuleen, ja puuosat sekä sisätilat tuhoutuivat täysin; korjaustyöt kestivät vuodesta 1997 vuoteen 2003 ja saivat kansallista huomiota.

Mauri Kunnaksen Koiramäen joulukirkko tuotti talkoorahastoon yli miljoona markkaa. Sisätilojen maalaukset tekivät taiteilijat Osmo Rauhala ja Kuutti Lavonen, kun taas palossa tuhoutuneet maalaukset olivat maalarimestari Andreas Löfmarkin tekemiä. Säännöllistä käyttöä ei ole, mutta tilassa vietetään vihki- ja kastetilaisuuksia sekä kesäajan jumalanpalveluksia.