Ullavan kirkko

Kuvaus

Sisustuksen vanhinta kerrostumaa edustavat koristeellinen saarnastuoli ja virsitaulu; saarnastuoli on monikulmainen, ja sen kylkiin on maalattu evankelistat sekä Kristus ravitsemassa syntisiä. Alttaritaulun aiheena on ristiinnaulittu, ja sen maalasi 1928 ullavalainen Veikko Vionoja, tuolloin 18-vuotias ja sukunimeltään vielä Laine.

Vuosien 1957–1958 peruskorjauksessa palattiin kohti vuotta 1900 edeltänyttä asua: saarnastuoli entistettiin, sisäseinät saivat takaisin vaaleanpunaisen sävyn ja ulkoseinien keltainen vaihtui punaiseen. Itse rakennus, kahdeksankulmainen tukipilarikirkko päätyviisteineen, valmistui 1783, ja töitä johti lääninrakennusmestari Johan Blomström. Kappeliseurakunnan oikeudet paikkakunta sai 1797.

Kellotapulin kanssa kirkko muodostaa hyvin säilyneen kirkollisen ympäristön 1700-luvun loppupuolelta, joskin myöhemmät muutostyöt ovat kätkeneet alkuperäisen rakenteellisuuden koristeiden ja lisäysten alle. Vuoden 1900 korjausta johti Lauri Heikki Kuorikoski: runkoon lisättiin kolme satulakattoista eteishuonetta ja ristikeskukseen kohosi lyhtytorni. Uusi sakaristo sijoitettiin alttarirakennelman taakse, ja pitkälle seinälle rakennettu vanha sakaristo väistyi sen tieltä.

Räystäille tehtiin nikkarityylisiä koristeita, ja rakennus sai aikakaudelle tyypillisen verhoilun. Ikkunat ovat pyörökaarisia, ja alkuperäinen laipiomuoto lienee ollut tynnyriholvi. Kirkkopihaa rajaa pääosin kiviaita, ja sinne on pystytetty muistomerkit sankarivainajille sekä nälkävuosina menehtyneille; pihasta johtaa koivukuja varsinaiselle hautausmaalle.

Tapulin koristemaalausten oletetaan olevan Veikko Vionojan tekemiä tai ideoimia. Ne peitettiin 1990-luvun korjauksessa, ja kesällä 2017 ne toteutettiin entisen kaltaisina peittomaalin päälle.