Kokkola kuuluu Keski-Pohjanmaan maakuntaan. Kokkolassa on kartalla 376 kohdetta 37 kategoriassa. Eniten kartalla on urheilu ja liikunta (105), retkeily (92) ja kulttuuri ja historia (54). Keskustasta lyhin matka on Bio Rex (0.1 km) ja pisin Ruiskunputous (56.9 km); mediaanietäisyys on 6.8 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat skeittipuistot (11) ja kirpputorit (10) – niitä on 2,9-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Merellisyys näkyy kohdelistan kärjessä. Tankarin luontopolku kiertää saarta, jonka vanhin yksityinen rakennus on kalastajamökki Sjöbloms bastu vuodelta 1768. Saarikohteessa vierailu on aina sään armoilla, joten retkipäivään on hyvä jättää joustoa ja tarkistaa yhteydet etukäteen.
Toinen merellinen käyntikohde on Ohtakari, jonka historia ulottuu kauas: vanhimmat verokirjamerkinnät saaresta ovat 1500-luvulta. Saarilla liikkuessa lintujen pesimäaika keväällä ja alkukesällä rajoittaa paikoin kulkua, ja tuuli tuntuu avoimella rannalla aina voimakkaampana kuin sisämaassa, joten tuulenpitävä kerros kuuluu varustukseen kesälläkin.
Saariretki on luonteeltaan puolen päivän tai koko päivän kokonaisuus. Mukaan tarvitaan eväät ja juotavaa, sillä palvelut ovat saarikohteissa vähäiset tai kausiluonteiset. Vastapainoksi saa maiseman, jota mantereelta ei löydy, ja lintujen muuttoaikoina keväällä ja syksyllä rannikko on tarkkailijalle vilkkaimmillaan.
Nähtävyyksiä on kartalla 33, ja ne löydät koottuna sivulta nähtävyydet Kokkolassa. Muistomerkeistä erottuu J.V. Snellmanin muistomerkki, jonka poikkeuksellisen kirkkaat värit ovat sen erikoispiirre.
Perheretkelle sopii Toivosen talonpojanmuseo: Toivosen Eläinpuisto ja Talonpojanmuseo sijaitsevat valtatie 8:n varrella Kälviällä, joten kohde on helppo yhdistää automatkaan. Kälviällä on muutenkin oma historiansa, sillä se oli Keski-Pohjanmaan ensimmäinen paikkakunta, jonne helluntaiherätys levisi. Kirkkokohteita kartalla on 22. Niistä Ullavan kirkko on urkumusiikin ystävän kohde, sillä urkujen julkisivun suunnitteli arkkitehti Krister Korpela ja soitin on Jehmlich-Fazerin. Koko listan näet sivulta kirkot Kokkolassa.
Jalkapallokenttiä on 29, ja niiden keskeisin on Kokkolan keskuskenttä: vuoden 2020 remontissa luonnonnurmi korvattiin lämmitettävällä tekonurmella, ja samassa remontissa kenttä suurennettiin kokoon 105 x 68 metriä. Lämmitettävä alusta pidentää ulkokautta merkittävästi, mikä näkyy kentän käytössä keväällä ja syksyllä.
Kuntosaleja on 27 ja jäähalleja sekä luistelupaikkoja 23, joten harjoittelu onnistuu ympäri vuoden. Ne löydät sivuilta kuntosalit Kokkolassa ja jäähallit ja luistelupaikat Kokkolassa. Ratsastuksen harrastajaa palvelee muun muassa Isojärven Salden kenttä, jolla lajina on esteratsastus.
Hiihtoladut ovat kartan suurin yksittäinen ryhmä, 43 kohdetta, ja ne löydät sivulta hiihtoladut Kokkolassa. Rannikolla lumitilanne vaihtelee talvesta toiseen enemmän kuin sisämaassa, joten latujen kunnossapito on syytä tarkistaa ylläpitäjän kanavista ennen lähtöä. Vähälumisena aikana jäähallit pitävät luistelukauden käynnissä säästä riippumatta, joten talviliikunta ei jää yhden lajin varaan. Pakkasjaksolla latuverkko laajenee nopeasti, ja silloin valinnanvaraa on enemmän kuin ehtii käyttää.
Talviulkoilun lajivalintaan, varusteisiin ja jäällä liikkumisen perusasioihin saa tukea talviaktiviteettien oppaasta. Merenjää on virtausten ja vedenkorkeuden vaihtelun takia sisävesiä arvaamattomampi, joten jäälle ei pidä lähteä ilman varmistettua tietoa kantavuudesta.
Laavuja ja autiotupia on kartalla 21. Esimerkiksi Poroluodon autiotuvan käyttö on maksutonta, ja jokamiehenoikeuksien nojalla luonnossa saa muutenkin liikkua, levähtää ja marjastaa vapaasti. Tulenteko on sallittua vain merkityillä tulipaikoilla, ja maastopalovaroituksen aikana avotuli on kielletty. Taukopaikat löydät sivulta laavut ja autiotuvat Kokkolassa.
Vesiputouksia ja koskia on 34, ja niiden paras katseluaika on kevään sulamisvesien kausi. Listan näet sivulta vesiputoukset ja kosket Kokkolassa. Paras ajankohta riippuu tavoitteesta: saariretkille varmin kausi on kesä, koskille kevät, hiihtoon keskitalvi ja museokierrokselle mikä tahansa sadepäivä. Lapsiperheelle toimiva päivä rakentuu yhdestä pääkohteesta ja lyhyestä ulkoilusta: kesällä eläinpuisto tai saariretki, talvella halli- tai latuvuoro. Pienten lasten kanssa lyhyt siirtymä autolta perille ratkaisee usein enemmän kuin kohteen koko. Kartta kattaa käyntikohteet ja liikuntapaikat, ei ravintoloita tai majoitusliikkeitä, joten ruokailut ja yöpymiset on hyvä suunnitella erikseen.
Kartalla on 376 kohdetta Kokkolassa, 37 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Hiihtoladut (43), Kosket ja vesiputoukset (34), Nähtävyydet (33). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Kokkola on Pohjanlahden rannikolla sijaitseva kaupunki, jonka alueelta kartta tuntee 376 käyntikohdetta 37 kategoriassa. Tarjonta jakautuu kolmeen selvään suuntaan: liikuntapaikkoihin, kulttuurikohteisiin ja merelliseen luontoon. Hiihtolatuja on listalla 43, vesiputouksia ja koskia 34 ja nähtävyyksiä 33, joten tekemistä riittää niin talvipäivälle kuin kesäretkelle.
Myös sisäliikunnan verkosto on vahva: kuntosaleja on 27, jäähalleja ja luistelupaikkoja 23 ja jalkapallokenttiä 29. Sivun kohdelista näyttää kaikki paikat kartalla, ja seuraavat nostot auttavat valitsemaan, mistä aloittaa.