Nähtävyydet ja kohteet Pietarsaaressa

Pietarsaari on 19 475 asukkaan kaksikielinen rannikkokaupunki Pohjanmaalla, ja se on pinta-alaltaan poikkeuksellisen pieni: 88,5 neliökilometriä. Kartalla on 132 kohdetta, joista kirkkoja 15 ja museoita kahdeksan. Tiivis kaupunki tarkoittaa käytännössä sitä, että suurin osa kohteista on kävelymatkan päässä toisistaan.

Museoista kolme on sellaisia, joiden vertaista ei löydy muualta Suomesta.

Sikurimuseo on Suomen ainoa säilynyt sikuritehdas. Tehtaasta tuli muutamassa vuodessa maan suurin sikurinvalmistaja, jonka osuus oli kaksi kolmasosaa koko Suomen tuotannosta. Suurin osa tehtaan koneista on säilynyt, mukaan lukien paahtouunit.

Sikuri eli juurisikuri oli kahvinkorviketta, jota käytettiin erityisesti pula-aikoina. Kokonainen säilynyt tuotantolinja tekee museosta teollisuushistoriallisesti merkittävän: kyse ei ole esinekokoelmasta vaan tehtaasta, joka on jäänyt paikoilleen.

Nanoq avattiin kesäkuussa 1991, ja se oli oman ilmoituksensa mukaan Suomen ensimmäinen arktinen museo. Nimi on grönlantia ja tarkoittaa jääkarhua. Aihepiirinä ovat arktiset kulttuurit, historia ja luonto sekä pohjois- ja etelänavan tunnetut retkikunnat.

Pietarsaaren museo puolestaan on ikänsä puolesta merkittävä: kaupunki otti museon hoitoonsa vuonna 1906, jolloin siitä tuli yksi maan vanhimmista kunnallisista museoista. Kokoelmiin kuuluu esineistöä, taidetta, tekstiilejä ja kirjasto, ja toiminnan ytimessä on kaupungin historian dokumentointi.

Jacobstads Wapen on kaksimastoinen kaljaasi, joka rakennettiin Pietarsaaressa vuosina 1988–1994 kopiona 1700-luvun samannimisestä aluksesta. Aluksesta tuli kaupungin uusi symboli, ja sen valmistuminen oli merkittävä tapahtuma — joskin taloudellisia vaikeuksia on riittänyt.

Kuusi vuotta kestänyt rakennusprojekti 1990-luvulla kertoo yhtä paljon nykyajasta kuin 1700-luvusta: puulaivan rakentaminen alkuperäisin menetelmin on nykyään harvinaista käsityötä.

Pedersören kirkko on yksi Pohjanmaan vanhimmista. Paikalle rakennettiin ensimmäinen puukirkko jo 1200-luvun lopulla, ja nykyinen kivikirkko rakennettiin todennäköisesti vuosina 1510–1520. Kellotapulin kivisen pohjakerroksen rakensivat Thomas Rijf ja Matti Honka.

Pietarsaaren Kaupunginkirkon esineistössä on useita eri-ikäisiä kerrostumia: messinkikruunut periytyvät 1690-luvulta seurakunnan ensimmäisestä kirkosta, alttaritaulut ovat vuodelta 1784 tukholmalaisen muotokuvamaalarin tekeminä, ja ensimmäiset urut saatiin 1783, kun paikalle hankittiin Vaasan kirkon vanhat urut.

Vapaiden suuntien historia on Pietarsaaressa poikkeuksellisen dokumentoitua. Saalem-seurakunnan nykyinen rukoushuone valmistui 1950 Jaakonkadulle, ja se lukeutuu yhdeksi ensimmäisistä sodanjälkeisistä helluntaiseurakuntien kirkkorakennuksista Suomessa. Jakobstad Elimförsamlingin perusti vuonna 1923 kahdeksankymmentä baptistiseurakunnan entistä jäsentä; uusi kirkko vihittiin 1982 ja peruskorjattiin 2017. Adventtiseurakunta perustettiin 1929, ja 1950-luvun alussa se sisusti Kristiinankadun asuintalon kappeliksi.

Muistomerkki 1918 merkitsee tapahtumaa, joka on kaupungin historian synkin. Teloitukset tehtiin Pietarsaaressa 2. maaliskuuta 1918 Suomen sisällissodan aikana: humalaiset tykistöjääkärit ampuivat kuusi työväenjärjestöjen jäsentä. Teloitetut haudattiin yhteishautaan, jossa oli jo aiemmin helmikuussa teloitettu Erik Svalberg.

Pietarsaaren länsikentällä harjoittelee FF Jaro, ja seura pelasi siellä kolme ottelua vuonna 2003 keskuskentän kunnostuksen aikana. Samalle paikalle valmistui kesällä 2025 uusi jalkapallostadion Project Liv Arena, jossa on 3 600 katsojapaikkaa.

Jäähalli Kristalli valmistui vuonna 1988; ruotsalainen Tilab Ab rakensi hallin 12 miljoonalla markalla. Urheilun lisäksi hallissa järjestetään konsertteja — yhtye Lordi esiintyi siellä 10. helmikuuta 2007.