Nähtävyydet ja kohteet Kaustisella

Kaustinen on 4 137 asukkaan kunta Keski-Pohjanmaalla, ja sen 354 neliökilometrillä on kartalla 68 kohdetta. Koskia on 25 sekä jäähalli- ja luistelupaikkoja, kuntosaleja ja jalkapallokenttiä neljä kutakin.

Kaustinen tunnetaan koko maassa kansanmusiikista: pelimanniperinne ja vuosittainen kansanmusiikkijuhla ovat tehneet pienestä kunnasta valtakunnallisesti tunnetun. Kartalla näkyy kuitenkin toisenlainen Kaustinen — liikuntapaikkojen kunta.

Kaustisen kirkon rakenne on kerroksellinen tavalla, joka on syytä lukea tarkasti.

Rungon muodostaa vuonna 1777 valmistunut ensimmäinen kirkko, joka uusittiin perusteellisesti vuonna 1859.

Toisin sanoen nykyinen kirkko ei ole 1777 rakennetun kirkon seuraaja vaan sama rakennus: 1859 tehty uudistus muutti ulkoasun mutta säilytti hirsirungon. Kaustisen kirkossa seisoo siis 1700-luvun rakennus 1800-luvun asussa.

Ensimmäisen kirkon ja erillisen kellotornin piirsi ja pystytti Matti Kuorikoski.

Sama mies sekä suunnitteli että rakensi — se oli 1700-luvun pohjalaisen kirkonrakentajan tavallinen rooli. Ammattikunta oli oma perinteensä, jossa taito kulki suvussa ja piirustus syntyi työmaalla eikä piirustuspöydällä.

Tuorein peruskorjaus tehtiin vuonna 2006 arkkitehdin suunnitelmien mukaan. Lähes 250 vuotta vanha hirsirunko on siis yhä käytössä ja huollossa.

KuntoFarmi on 184,4 neliötä, ja siinä on 55 kuntolaitetta. Sali on rakennettu vuonna 2011.

Viisikymmentäviisi laitetta alle kahdensadan neliön tilassa on erittäin tiheä sijoittelu — noin laite jokaista kolmea ja puolta neliötä kohti.

Käytännössä se tarkoittaa, että valikoima on laaja mutta vapaata lattiatilaa vähän. Laitepainotteinen sali sopii hyvin aloittelijalle ja kuntoilijalle: laitteet ohjaavat liikeradan, eikä tekniikkaa tarvitse opetella samalla tavalla kuin vapailla painoilla.

Neljäntuhannen asukkaan kunnassa 55 laitteen sali on huomattava tarjonta.

Järvelän koulun sali Rantatiellä on toisenlainen tila: 23 × 13 metriä puulattiaa, vuodelta 1990 ja kunnan opetustoimen ylläpitämä.

Puulattiainen liikuntasali on palloilulajien ja voimistelun perustila — joustava, hiljainen ja nivelille ystävällinen.

Kaustisen frisbeegolfrata on 18-väyläinen ja 1 450 metriä pitkä, ja radalla on jonkin verran korkeuseroja. Heittopaikat ovat tekonurmea, rata on vuodelta 2019 ja käyttö on maksutonta.

Täysimittainen 18 väylän rata on pienelle kunnalle iso panostus: se vaatii maata, korit, heittopaikat ja jatkuvaa raivausta.

Vuoden 2019 rakennusvuosi asettaa radan siihen aaltoon, jossa frisbeegolf kasvoi Suomen harrastetuimmaksi ulkoilulajiksi — ratoja rakennettiin tuolloin satoja vuodessa.

Hiihtokeskuksen latu on 5,5 kilometriä, ja ladulla on sekä perinteisen hiihtotavan ura että luisteluhiihtoura. Latu on vuodelta 1981.

Reitit on jaettu kahteen selkeään mittaan: lenkit ovat 2 kilometriä ja 5 kilometriä.

Kahden mitan jako on yksinkertainen mutta toimiva. Kahden kilometrin lenkki on lapsen ja aloittelijan matka; viiden kilometrin lenkki on aikuisen arki-iltalenkki. Molemmat lähtevät samasta paikasta, joten perhe voi hiihtää yhtä aikaa eri matkat.

Kaustisen ampumaradalla ammutaan kiväärillä ja haulikolla. Radalla on kolme haulikkorataa ja yksi 50/75 metrin hirvirata, ja haulikkoradoilla on ampumakatos. Rata on vuodelta 1990.

Kolme erillistä haulikkorataa on paljon. Haulikkoammunnassa lajit eroavat toisistaan kiekkojen lentoradan mukaan, ja jokainen vaatii oman heittolaitteistonsa ja turvasektorinsa.

Ampumakatos on olennainen: haulikkoammuntaa harrastetaan ympäri vuoden, ja katos suojaa ampujaa sateelta ja lumelta.

Hirvirata 50 ja 75 metrin matkoilla on metsästäjien harjoituspaikka — hirvenmetsästykseen vaaditaan hyväksytty ampumakoe.

Kaustisen urheilukentän nurmikenttä on 104 × 68 metriä eli käytännössä kansainvälinen mitta. Kenttä on vuodelta 1981.

Järvelän pallokenttä on 64 × 40 metriä ja vuodelta 1990 — pienpelikoko, joka riittää junioripeleihin ja koululiikuntaan.

Köyhäjoen urheilukentän nurmikenttä on mitoiltaan poikkeuksellinen: 60 × 60 metriä eli neliön muotoinen.

Neliönmuotoinen nurmikenttä ei ole jalkapallokenttä vaan monikäyttöinen kyläkenttä. Sellaisia rakennettiin sinne, missä maasto määräsi muodon — ja ne palvelevat käytännössä kaikkea pelaamista, jossa mitat eivät ole tarkkoja.

Kaikki kolme kenttää ovat päiväsaikaan koulujen käytössä.

Puumalan koulun kaukalo Kouluntiellä on kivituhkapintainen ja vuodelta 1980. Kaukalo on kunnan omistama ja opetustoimen ylläpitämä.

Opetustoimi ylläpitäjänä on huomionarvoinen yksityiskohta: kaukalo on ensisijaisesti koulun liikuntapaikka, ja vapaa-ajan käyttö tapahtuu kouluaikojen ulkopuolella.

Yli neljäkymmentä vuotta käytössä ollut koulukaukalo on kestävä rakenne — puulaidat on toki uusittava, mutta pohja ja paikka pysyvät.

• Kirkon runko on vuodelta 1777; aukiolot vaihtelevat.
• Koulujen salit ja kaukalot ovat päiväsaikaan opetuskäytössä.
• Ampumaradalla noudata radan omia turvallisuusohjeita ja aukioloja.
• Ladun lenkit ovat 2 ja 5 kilometriä samasta lähtöpisteestä.
• Frisbeegolfradalla on korkeuseroja — varaa aikaa kierrokseen.