Kannus kuuluu Keski-Pohjanmaan maakuntaan. Kannuksessa on kartalla 74 kohdetta 24 kategoriassa. Eniten kartalla on urheilu ja liikunta (24), luonto (17) ja retkeily (16). Keskustasta lyhin matka on Kannuksen kirkko (0.0 km) ja pisin Eskolan uimala (12.6 km); mediaanietäisyys on 4.9 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat pyöräilyreitit (5) ja luistelukentät ja kaukalot (7) – niitä on 4,2-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Kannus on 5 246 asukkaan kaupunki Keski-Pohjanmaalla, ja sen 468 neliökilometrillä on kartalla 74 kohdetta. Koskia on 14 sekä jäähalli- ja luistelupaikkoja seitsemän, jalkapallokenttiä ja hiihtolatuja kuusi kumpiakin.
Kannuksen liikuntapaikat on rakennettu tiiviisti: neljä valaistua latua, uusi tekonurmi ja lähiliikuntapuisto, joka toimii sekä kesällä että talvella.
Partio-Jylhän luontopolku on kolmen kilometrin reitti, jonka ylläpitäjä on Keski-Pohjanmaan Partiotuki ry. Käyttö on maksutonta.
Partiojärjestön ylläpitämä, kaikille avoin luontopolku on Suomessa harvinainen mutta erittäin toimiva järjestely. Partiolaisilla on leirialue, jota he hoitavat joka tapauksessa — ja polun avaaminen yleisölle tuo alueen koko paikkakunnan käyttöön ilman lisäkustannuksia.
Reitin varrella on laavu ja lintulava, ja infotaulu on Partio-Jylhän portilla.
Portin infotaulun yhteydessä on pysäköintialue. Ilmoitettu pysäköinti on retkeilykohteessa olennainen tieto: se kertoo, mistä reitti alkaa ja mihin auton voi jättää.
Lintulava eli tarkkailulava kolmen kilometrin polulla tekee reitistä myös lintuharrastuskohteen.
Kisapuisto on 1 800 neliön lähiliikuntapaikka, jonka pinta on haketta. Alue on valaistu ja siellä on neljä kuntolaitetta.
Kokonaisuuteen kuuluvat pulkkamäki, kuntoilulaitteita, kuntoportaat, grillikota sekä leikkipuisto.
Yhdistelmä on ovelampi kuin miltä näyttää. Pulkkamäki ja kuntoportaat käyttävät samaa rinnettä: talvella siitä lasketaan alas, ympäri vuoden siitä noustaan ylös portaita. Yksi maastonmuoto palvelee kahta täysin eri käyttöä.
Grillikota tekee puistosta oleskelupaikan eikä pelkkää suorituspaikkaa — pulkkamäen jälkeen on paikka lämmitellä.
Hakepinta on lähiliikuntapaikassa hyvä valinta: se on pehmeä kaatuessa, läpäisee veden ja on halpa uusia.
Kitinkankaan valaistu latu on pisin kokonaan valaistu: viisi kilometriä, kaikki valaistua, molempien hiihtotapojen urilla. Latu on vuodelta 1985 ja maksuton.
Viisi kilometriä täysin valaistua latua on merkittävä määrä. Useimmissa kunnissa valaistua on kilometri tai kaksi, ja loput hiihdetään pimeässä.
Kunkaan valaistu latu on 1,9 kilometriä ja kokonaan valaistu; lenkin pituudeksi on merkitty 2,2 kilometriä. Korpelan valaistu latu on 1,1 kilometriä ja niin ikään kokonaan valaistu, lenkkinä 1,3 kilometriä.
Ero ladun pituuden ja lenkin pituuden välillä selittyy siirtymillä: itse latu on lyhyempi kuin kierretty lenkki, koska lenkkiin kuuluu myös yhdysosuuksia.
Silmäjärven–Poleenharjun ladut ovat pisimmät: kahdeksan kilometriä, josta valaistua 1,3 kilometriä, ja niillä on kaksi taukopaikkaa.
Jako on selkeä: lyhyet valaistut ladut ovat arki-illan lenkkejä, kahdeksan kilometrin harjulatu viikonlopun retki.
Takalo Areenan tekonurmikenttä on 101 × 65 metriä hiekkatekonurmea ja vuodelta 2022 — kunnan uusin iso liikuntapaikka.
Kentässä on yksi tärkeä lisä: pesäpallon rajat on merkitty myös kenttään.
Kahden lajin rajojen merkitseminen samalle kentälle on tilankäytön kannalta järkevää mutta ei itsestään selvää. Pesäpallokenttä on muodoltaan ja mitoiltaan täysin erilainen kuin jalkapallokenttä, ja rajojen sovittaminen samaan tilaan vaatii suunnittelua.
Käytännössä se tarkoittaa, että Suomen kaksi suosituinta kenttälajia mahtuvat yhdelle kentälle — pienessä kaupungissa se on merkittävä säästö.
Paikka on päiväsaikaan koulujen käytössä.
Kannuksen kirkko ja siihen liittyvä Mäkiraonmäen vanha asutus kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
Suojelu koskee siis kirkkoa ja sen ympärillä olevaa vanhaa kylää kokonaisuutena — se kertoo, että rakennuskanta kirkonmäen ympärillä on säilynyt yhtenäisenä.
Paikkakunnan ensimmäisen puukirkon vuodelta 1674 rakensi kannuslainen Lauri Sämpilä.
Rakentajan nimen säilyminen 1600-luvulta on merkittävää. Se tarkoittaa, että kirkko rakennettiin paikallisin voimin eikä ulkopuolisen mestarin johdolla — ja että kylä piti kirjaa siitä, kuka työn teki.
Pohjalaiset puukirkonrakentajat olivat oma ammattikuntansa, jonka taidot siirtyivät suvussa. Sämpilä on tämän perinteen varhaisia nimiä.
Lähetyskirppistä pitää Kannuksen Kotiseurakunta, ja myyntitulot menevät lähetystyöhön. Vaatteet ja käyttötavara ovat lahjoitettuja.
Tuettavia kohteita ovat paikallinen nuorisotyö GospelTupa, Espanjan lapsityö ja Kari Halosen lapsityö maailmalla.
Kirpputori, jonka koko toiminta perustuu lahjoitettuun tavaraan ja jonka tuotto ohjataan eteenpäin, on hyväntekeväisyyden peruskone: tavara, jolle ei ole käyttöä, muuttuu rahaksi ilman välikäsiä.
Tuettavien kohteiden nimeäminen tarkasti on hyvä käytäntö — ostaja tietää, mihin raha menee.
Kartalla on 74 kohdetta Kannuksessa, 24 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Kosket ja vesiputoukset (14), Luistelukentät ja kaukalot (7), Hiihtoladut (6). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.