Veteli kuuluu Keski-Pohjanmaan maakuntaan. Vetelissä on kartalla 66 kohdetta 18 kategoriassa. Eniten kartalla on luonto (29), urheilu ja liikunta (23) ja retkeily (5). Keskustasta lyhin matka on Liikuntakeskuksen pallokenttä (0.2 km) ja pisin Petäjäkoski (22.9 km); mediaanietäisyys on 9.8 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat kosket ja vesiputoukset (28) ja jalkapallokentät (10) – niitä on 3,8-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Veteli on 2 936 asukkaan kunta Keski-Pohjanmaalla, ja sen 502 neliökilometrillä on kartalla 66 kohdetta. Koskia on 28, jalkapallokenttiä 10 sekä jäähalli- ja luistelupaikkoja viisi.
Vetelissä on kohde, jonka katsomoihin mahtuu yli kaksi kertaa niin paljon ihmisiä kuin kunnassa on asukkaita.
Kemoran moottorirata on moottoriurheilukeskus, jonka radan pituus on 2 723 metriä ja pinta asfalttia. Rata on rakennettu vuonna 1983 ja peruskorjattu myöhemmin.
Katsomokapasiteetti on huomattava: katsomossa on 4 000 paikkaa ja katetussa katsomossa 3 000 paikkaa — yhteensä 7 000.
Seitsemäntuhatta katsomopaikkaa 2 936 asukkaan kunnassa tarkoittaa, että kilpailupäivänä paikalla voi olla yli kaksi kertaa kunnan väkiluvun verran ihmisiä. Rata ei siis palvele paikallisia vaan koko maata.
Lähes kolmen kilometrin asfalttirata on täysimittainen kilparata. Suomessa vastaavia pysyviä asfalttiratoja on vain kourallinen, ja niiden rakentaminen vaatii sekä maata että merkittävän investoinnin.
Katettu katsomo on Suomen olosuhteissa ratkaiseva: moottoriurheilukausi ajoittuu kesään, mutta sade on aina mahdollinen, eikä yleisö jää kotiin, jos katsomoon pääsee suojaan.
Kohteessa on käymälä — kilpailupäivinä palveluvarustus on luonnollisesti laajempi.
Vetelin museo on rakennushistoriallisesti merkittävä: se on yksi ensimmäisistä maaseudulle nimenomaan museokäyttöön rakennetuista taloista.
Museo rakennettiin vuonna 1932, ja sen suunnitteli Ilmari Wirkkala. Rakennus on tehty betonista.
Kaksi asiaa tekee tästä poikkeuksellisen. Ensinnäkin maaseudun kotiseutumuseot toimivat lähes poikkeuksetta vanhoissa rakennuksissa — pappiloissa, kouluissa, aitoissa tai siirretyissä taloissa. Museokäyttöön rakennettu talo on harvinaisuus.
Toiseksi materiaali: betoni oli 1930-luvun maaseudulla moderni ja kallis valinta. Se kertoo, että museo rakennettiin kestämään — betoni ei pala eikä lahoa, ja juuri ne ovat museokokoelman suurimmat uhat.
Ilmari Wirkkala oli arkkitehti, joka tunnetaan erityisesti kirkoista ja hautausmaista. Museorakennus on hänen tuotannossaan poikkeus, ja betonirakenteen valinta sopii hänen aikansa rationaaliseen ajatteluun.
Kokoelmassa on yli 2 000 esinettä neljältä paikkakunnalta — eli museo palvelee laajempaa seutua kuin yhtä kuntaa.
Vetelin kirkon seurakunnan juuret ulottuvat kauas: vuoteen 1639, jolloin Ylivetelin kappeli perustettiin Kokkolan emäseurakuntaan.
Kappeliseurakunta oli emäseurakunnan alainen yksikkö, jolla oli oma kirkko mutta ei täyttä itsenäisyyttä. Kappeleita perustettiin sinne, missä matka emäkirkolle oli liian pitkä — ja Kokkolasta Veteliin on toistakymmentä peninkulmaa.
Vuosi 1639 asettaa Vetelin seurakuntahistorian Ruotsin suurvalta-aikaan, jolloin kirkollista hallintoa laajennettiin järjestelmällisesti sisämaahan.
Laaja remontti tehtiin 1960-luvulla, ja tuorein korjausurakka ajoittui vuosiin 2006–2008.
Liikuntapuiston luistelualue on 36 × 25 metriä asfalttia ja maksuton.
Asfalttipohja on ulkojäälle paras mahdollinen: jää jäätyy tasaiseksi ohuemmalla vesimäärällä, ja kesällä sama pohja palvelee rullaluistelua ja pallopelejä.
Patanan kaukalo on 36 × 19 metriä kivituhkaa, valaistu ja varustettu pukutiloilla. Tunkkarin koulun kaukalo on 35 × 18 metriä ja niin ikään valaistu. Molemmat ovat maksuttomia ja päiväsaikaan koulujen käytössä.
Pukutilat kylän kaukalon yhteydessä ovat merkittävä lisä: luistimet voi vaihtaa lämpimässä eikä hangessa.
Vetelin pesäpallokenttä Lehtisaarentiellä on 115 × 50 metriä hiekkatekonurmea ja vuodelta 1992.
Pesäpallokentän mitat poikkeavat jalkapallokentästä: kenttä on pitkä ja kapea, koska pesäpallossa lyöty pallo lentää kauas mutta pelialue on kapeneva sektori.
Keskuskoulun pallokenttä on 66 × 23 metriä kivituhkaa ja valaistu, ja Liikuntakeskuksen pallokenttä on hiekkatekonurmea vuodelta 1975. Molemmat ovat päiväsaikaan koulujen käytössä.
Kartalla on 66 kohdetta Vetelissä, 18 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Kosket ja vesiputoukset (28), Jalkapallokentät (10), Luistelukentät ja kaukalot (5). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Urheilutalon latu on 5,3 kilometriä, ja siinä on sekä perinteisen hiihtotavan ura että luisteluhiihtoura. Käyttö on maksutonta ja paikka on päiväsaikaan koulujen käytössä.
Valaistuksesta on kirjattu käytäntö: valot palavat hämärästä alkaen ilmoitettuun aikaan asti. Ilmoitettu valaistusaika on hiihtäjälle hyödyllinen tieto — se kertoo, mihin asti iltalenkille kannattaa lähteä.
Kivihyypän–Puukallion frisbeegolfrata on 18-väyläinen ja 1 662 metriä pitkä, tekonurmiheittopaikoilla ja maksuttomana. Rata on vuodelta 2018.
Täysimittainen 18 väylän rata alle kolmentuhannen asukkaan kunnassa on merkittävä panostus.