Vanajan kirkko

Kuvaus

Harmaakivikirkko nousi 1490-luvun lopulla ja 1500-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Alttaritaulun maalasi R.

W. Ekman, ja aiheena on Jeesuksen kirkastuminen kolmelle opetuslapselle. Soittimena on Kangasalan urkurakentamon 1988 valmistamat 22-äänikertaiset barokkityyliset urut.

Taulun lahjoitti Katisten kartanon isäntä J. F. Lönnholtz 1860-luvulla.

Kaapin kunnostus alkoi 1924 ja saatiin päätökseen 1933. Arvokkaimpana luovutetuista aarteista pidetään Vanajan krusifiksia, joka on 1200-luvulta ja maamme varhaisimpia puuveistoksia. Seurakunta on Hämeen vanhimpia, ja paikalla on todennäköisesti ollut aiempi puukirkko.

Wikipedian mukaan rakennus on maamme pienimpiä keskiaikaisia harmaakivikirkkoja. Tuntomerkkejä ovat suuret nurkkakivet, punatiiliset päätykoristeet ja ulkoneva ulkosaarnastuoli, jonne kuljetaan lehterin alta seinän sisäistä käytävää pitkin. Ulkosaarnastuolista saarnattiin väelle, joka kokoontui ulos eikä olisi mahtunut sisään; alkuperäisessä tehtävässään sitä käytetään yhä heinärippipyhänä.

Muurauksessa on suuria erivärisiä lohkareita, ja näkyvin kivilaji on vaaleanpunainen graniitti. Kivet on ladottu niin taidokkaasti, että sidosainetta tarvittiin hyvin vähän. Kirkkosali on yksilaivainen, kun aikakauden kirkot olivat tavallisesti kolmilaivaisia.

Holvaus kohoaa korkealle ja on toteutettu rengas- eli tähtiholvina. Kalkkikivestä veistettyjä vaakunatauluja on kaksi, ja toisen on tunnistettu esittävän Tott-suvun vaakunaa. Suuria korjauksia tehtiin 1681 ja 1789.

Mittavin peruskorjaus ajoittui 1860-luvulle. Sähkölämmitys saatiin vasta 1953, minkä myötä tilasta tuli lämmin ja valoisa. Sisäpuolella on kaikkiaan kaksitoista maalattua vihkimäristiä.

Restauroinnista vastasi kuvanveistäjä Johann Friedl. Tapulissa riippuu kaksi vanhaa kirkonkelloa, pikkukello ja isokello. Krusifiksi on nykyään Hämeen vanhassa linnassa.

Kellotapulin piirsi arkkitehti Josef Stenbäck, ja se valmistui 1895.