Hämeenlinna kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan. Hämeenlinnassa on kartalla 691 kohdetta 43 kategoriassa. Eniten kartalla on urheilu ja liikunta (206), retkeily (129) ja kulttuuri ja historia (96). Keskustasta lyhin matka on FitStation (0.1 km) ja pisin Ilvesvaellus Tarus, Hakovuori (47.8 km); mediaanietäisyys on 4.6 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat kansallispuistot ja retkeilyalueet (12) ja kirpputorit (18) – niitä on 2,3-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Hämeenlinna on 68 614 asukkaan kaupunki Kanta-Hämeessä, ja sen 1 785 neliökilometriä kattaa myös Lammin ja Tuuloksen kaltaiset entiset kunnat. Kartalla on 691 kohdetta, joista nähtävyyksiä 96, laavuja 50, uimarantoja 42 ja koskia 38. Määrä on iso, mutta Hämeenlinnan erikoisuus ei ole runsaus vaan aikasyvyys: saman kaupungin rajojen sisällä on rautakautinen asuinpaikka, keskiaikainen linna ja kirkkoja, 1850-luvun kasarmialue, olympialaisissa käytetty maauimala ja 2000-luvun ympäristötaidetta.
Hämeen linna rakennettiin 1200-luvun lopulla, joskin tarkka ajankohta on yhä epäselvä. Sen historian käännekohta osuu 1700-luvulle: Isonvihan jälkeen linnasta tuli päävarikko, ja 1770-luvulla se muutettiin bastionijärjestelmän mukaiseksi linnoitukseksi. Rakennus on siis kahta eri sotataidon aikakautta päällekkäin, ja se näkyy muodoissa.
Linnaa vanhempaa kerrostumaa edustaa Varikonniemen rautakautinen asuinpaikka, joka on Museoviraston rekisterissä luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi arkeologiseksi kohteeksi (VARK). Kaivauksissa löytyi jäänteitä puolustusvallista, ja esineistön vanhin kappale on merovingiajalta peräisin oleva tasavartinen solki. Toinen mahdollinen muinaislinna on Mantereenlinna: Mantereenvuori nousee yli 50 metriä Katumajärven pintaa ylemmäs, siinä on kolme suurta kallioaluetta ja järven puoleinen rinne on jyrkkä. Aluetta hoidetaan niin, että maanpäälliset rakenteet erottuisivat paremmin.
Tuuloksessa Laurinkallio on sekä muinaisjäännös että maisemakohde. Rantahiekasta on poikkeuksellisen matalan veden aikaan löytynyt keihäänkärkiä, miekkoja, kirveitä ja luita, ja kohde on valtakunnallisesti arvokas.
Vanajan kirkko nousi 1490-luvun lopulla ja 1500-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Sen merkittävin sisustuselementti on Antwerpenissä 1500-luvulla tehty kolmiosainen alttarikaappi — ulkomainen huippulaatuinen esine pienessä hämäläisessä kirkossa. Alttaritaulun on maalannut R. W. Ekman.
Lammin kirkko on hyvä esimerkki siitä, miten historiantieto muuttuu. Sisäseinään kirjoitettiin 1920-luvulla vuosiluku 1444, joka on peräisin piispantarkastuksen aineistosta, mutta nykytiedon valossa keskiaikaisen harmaakivikirkon rakennusaika osuu vasta 1510-luvulle. Urkuparvella ovat Kangasalan urkutehtaan 28-äänikertaiset urut vuodelta 1967.
Linnan kasarmit ovat E. B. Lohrmannin suunnittelemat 1850-luvun rakennukset ja edustavat Helsingin ulkopuolella harvinaista sotilasarkkitehtuuria. Alueen vanhin rakennus on osaksi kaksikerroksinen puutalo, joka rakennettiin 1830-luvulla Kruununapteekin henkilökunnan asunnoiksi.
Vanajan kartanossa on Hämeenlinnan hauskin yksityiskohta: talossa oli maan ensimmäinen lämmitettävä sisäuima-allas, ja se oli marmoria. Omistajat asuivat tilalla harvoin, ja se oli suurimman osan ajasta lampuotien eli vuokraajien hallussa. Nykyisin talossa toimii hotelli ja ravintola. Katajiston kartano Aulangolla, entisessä Luhtialan kylässä, on ollut tunnettu omistajineen vuodesta 1539 alkaen.
Ahveniston maauimalassa uitiin olympialaisten nykyaikaisen viisiottelun uintikilpailut. Uimala sijaitsee Ahvenistonharjun rinteessä Ahvenistonjärven vieressä. Museovirasto edellytti peruskorjauksessa, että uimala palautetaan alkuperäiseen asuunsa; remontti käynnistyi 2013, ja yleisölle uimala avattiin uudelleen 26. heinäkuuta 2014.
Olympiapaikka, joka toimii yhä tavallisena maauimalana, on harvinaisuus. Käytännössä se tarkoittaa, että kesäpäivän voi uida samassa altaassa jossa on kilpailtu olympiamitaleista.
Palanderin talossa on vuodesta 2018 järjestetty murhamysteereitä — ensimmäisenä maan museoista. Lehtori Palander asui perheineen talossa kaksi vuosikymmentä, 1884–1904; suku vaihtoi nimensä Suolahdeksi 1906, ja siitä sai alkunsa merkittävä Suolahden suku.
Hämeenlinnan taidemuseossa käy vuosittain 40 000–50 000 kävijää, ja vaihtuvissa näyttelyissä on usein esitelty suomalaisia naistaiteilijoita. Museon rakennushistoria on kerroksellinen: hirsinen kuormastorakennus siirrettiin paikalle ensimmäisenä jo 1831, ja huonokuntoinen funkkisrakennus purettiin 1992.
Lammilla Lammin kotiseutumuseon rakennukset ja esinekokoelmat omistaa Lammi-Seura, joka myös pyörittää museotoimintaa. Vanhin rakennus on Adam Fredrik Jaakkolan vuonna 1835 rakentama hirsinen viljamakasiini, joka siirrettiin nykyiselle paikalleen 1977.
Auringon piirissä: Punainen aurinko on 2000-luvun kerrostuma. Teossarjan suunnittelu käynnistyi 2003 ajatuksesta teosketjusta, joka kytkeytyisi rakentamiseen, paikkoihin ja uuteen nousuun; Punainen aurinko valmistui 2007 Harvoilanmäen asuntomessualueen metsäpuistoon.
Golfkenttiä on kaksi: Aulanko Golf ja Vanajanlinna Golf & Country Club. Maksuttomia vaihtoehtoja on runsaasti: laavuja 50, uimarantoja 42 ja koskia 38 — kevään sulamisvesien aikaan koskikohteet ovat näyttävimmillään.
Kartalla on 691 kohdetta Hämeenlinnassa, 43 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Nähtävyydet (96), Jalkapallokentät (53), Laavut & autiotuvat (50). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.