Riihimäki kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan. Riihimäellä on kartalla 126 kohdetta 30 kategoriassa. Eniten kartalla on urheilu ja liikunta (52), kulttuuri ja historia (21) ja retkeily (11). Keskustasta lyhin matka on Kauppatori (0.1 km) ja pisin Kytäjän pyörähdys (9.8 km); mediaanietäisyys on 1.5 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat nähtävyydet (29) ja ulkokuntoilupaikat (9) – niitä on 2,6-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Riihimäki on 28 483 asukkaan kaupunki Kanta-Hämeessä, ja se on pinta-alaltaan pieni: 121 neliökilometriä, murto-osa naapurikuntien koosta. Kartalla on 126 kohdetta. Pienestä koosta huolimatta Riihimäellä on poikkeuksellisen painava kulttuuritarjonta — kaupungissa on valtakunnallisesti merkittävä taidekokoelma, valtakunnallinen erikoismuseo ja lasiteollisuuden perintö, joka näkyy katukuvassa asti.
Riihimäen taidemuseon kokoelma on valtakunnallisesti merkittävä, ja sen ydin on harvinaisen selvä: kokoelmaan kuuluu 36 Helene Schjerfbeckin teosta. Museossa on Schjerfbeckille omistettu näyttelytila, jossa esitellään Wähäjärven kokoelman teoksia vaihtuvin teemoin. Kokoelmaan kuuluu lisäksi teoksia Ellen Thesleffiltä, Tyko Salliselta ja Pekka Haloselta.
Kolmekymmentäkuusi Schjerfbeckiä on määrä, jonka äärelle kannattaa matkustaa. Suomen tunnetuimman taiteilijan tuotantoa on harvassa museossa näin paljon yhdessä paikassa, ja vaihtuvat teemat tarkoittavat, että museo palkitsee myös toisen käynnin.
Suomen Metsästysmuseo on valtakunnallinen erikoismuseo, jonka Suomen Metsästäjäliitto perusti jo vuonna 1930. Museo avattiin alun perin Porvoossa vuonna 1972 Luonnontieteellisen museon yhteydessä, ja se siirtyi myöhemmin Riihimäelle.
Museo järjestää myös ulkotapahtumia: talviretkeilytapahtuma Talvikki järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2007. Metsästysmuseo ei ole vain asekokoelma vaan kertoo laajemmin ihmisen ja riistan suhteesta — aihe, joka koskettaa suomalaista luontosuhdetta yleisemminkin.
Lasinpuhaltaja-patsas on Riihimäen tunnetuin muistomerkki, ja sen tarina on epätavallisen tarkka. Mallina toimi lasinpuhaltaja Valto Terhomaa, ja patsaan veisti kuvanveistäjä Kalervo Kallio. Riihimäen Lasi lahjoitti patsaan kaupungille vuonna 1960, kun Riihimäestä tuli kaupunki. Patsaan pienoismalli on esillä Suomen lasimuseon pihalla.
Patsas ei siis esitä yleistä ammattikuntaa vaan yhtä nimeltä tunnettua työntekijää — harvinaista suomalaisessa julkisessa veistotaiteessa, jossa työläismuistomerkit ovat yleensä nimettömiä.
Riihimäen ravirata Juppalan kaupunginosassa on yksi maan 23 kesäradasta, joilla kilpaillaan vain kesäkaudella. Sen erikoisuus on kuitenkin historiallinen: nykyisistä kesäradoista tämä on ainoa, jolla on ajettu Kuninkuusravit. Vuoden 1956 kuninkuustittelin otti täällä tamma Suhina.
Ragnar Granitin aukio on nimetty Riihimäellä syntyneen nobelistin mukaan. Aukio valmistui 2006 entisen sekavan takapiha-alueen tilalle, ja se toimii nykyisin keskusta-aukiona Suokylässä. Reunoilla ovat baarit Rabbit Hole ja Pool Bar, kahvila Mokkasydän sekä ravintola Jolene — aukio on siis paitsi muistomerkki myös kaupungin iltaelämän keskus.
Aikajanan toisessa päässä on Silmäkenevan kivikautinen asuinpaikka. Muinaisjäännösrekisterissä kohde on luokiteltu kiinteäksi muinaisjäännökseksi, jonka ajoitus on kivikautinen ja neoliittinen ja jonka tallennusperusteena on muinaismuistolaki.
Riihimäen kiipeilykeskus Rocklands on Riihimäen Kiipeilijät ry:n ylläpitämä halli, jossa boulderointiseinää on runsaat 200 neliötä. Ovet ovat auki sekä kokeneille kiipeilijöille että lajia ensi kertaa kokeileville, ja saman katon alla toimii toiminnallinen kuntosali Reenaamo.
Lasikenkä on tanssikoulu, joka käynnisti toimintansa tammikuussa 2017; sen 110 neliön peilisalin voi vuokrata myös omaan käyttöön. Femmatorilla Etelän Viertotiellä on yli 300 myyntipaikkaa päivittäisellä vaihtuvuudella, paikkavuokrat alkavat 20 eurosta viikossa, ja kirpputori tukee toiminnallaan mielenterveyttä edistävää Mieli ry:tä.
Kartalla on 126 kohdetta Riihimäellä, 30 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Nähtävyydet (29), Jalkapallokentät (14), Kuntosalit (12). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Riutta DiscGolfPark Kormuntiellä on tyypiltään sekä hiihtokeskusrata että metsärata, ja radalla on paljon korkeuseroja. Pituutta on 1 965 metriä ja käyttö on maksutonta.
Piikinmäen kuntoportaissa on 53 askelmaa, ja nousu on koko matkan tasaisesti 13 senttimetriä. Portaat on valaistu ja kaide löytyy molemmin puolin; yläpäässä mäen päällä on penkki ja portaiden vierestä ulkokuntoiluvälineet. Tasainen askelkorkeus ja valaistus tekevät portaista käyttökelpoiset myös pimeään vuodenaikaan.