Loppi kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan. Lopella on kartalla 108 kohdetta 31 kategoriassa. Eniten kartalla on urheilu ja liikunta (27), retkeily (24) ja kulttuuri ja historia (14). Keskustasta lyhin matka on Etelä-Hämeen Tanssiopisto (0.0 km) ja pisin Kynnysniemen lenkki (Hämeen Ilvesreitti) (22.3 km); mediaanietäisyys on 9.0 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat vaellus- ja retkeilyreitit (7) ja uimarannat ja uimapaikat (9) – niitä on 1,9-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Loppi on 7 692 asukkaan kunta Kanta-Hämeessä, ja sen 598 neliökilometriä on Salpausselän harjumaastoa. Kartalla on 108 kohdetta: nähtävyyksiä 13, uimarantoja yhdeksän, laavuja kahdeksan ja vaellusreittejä seitsemän.
Harjumaasto näkyy kaikessa. Se tekee reiteistä kumpuilevia, järvistä kirkkaita ja maaperästä sellaisen, että kunnasta löytyy myös raudanvalmistuksen historiaa.
Iso-Melkutin on osa Hämeen Ilvesreittiä, ja se on Lopen erikoisin luontokohde. Vesialaa on 62 hehtaaria ja pituutta 1,7 kilometriä, ja järven ympäri kiertää merkitty patikkareitti, jonka varteen on rakennettu kaksi laavua. Järven ainoa saari on samaa harjumuodostumaa kuin ympäröivä maasto.
Kirkas vesi tekee järvestä sukellukseen sopivan, ja se näkyy rakenteissa: Iso-Melkuttimen sukellustukikohta järven pohjoisrannalla Räyskälässä on sukellusseurojen talkoilla rakentama. Tukikohdalla on lava ja penkit varusteiden pukemiseen, portaat alas rantaan ja ilmoitustaulu.
Harrastajien itse rakentama sukellustukikohta sisämaan järvellä on Suomessa harvinaisuus. Se kertoo myös veden laadusta: sukellusnäkyvyys on harjujärvessä aivan eri luokkaa kuin savisamea alavesistö.
Rautakosken ruukki on muinaisjäännösrekisterissä luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi arkeologiseksi kohteeksi, ja sitä koskee muinaismuistolaki 295/1963. Kohteen merkitys on tarkasti määritelty: hytistä tuli Suomen eteläisin järvimalmia sulattanut harkkohytti.
Järvimalmi on raudan lähde, jota nostettiin järvien pohjasta ennen teollista kaivostoimintaa. Eteläisin tunnettu sulatuspaikka on siis raudanvalmistuksen levinneisyyden raja Suomessa — ja se sijaitsee Lopella.
Lopen vanha kirkko on ilmeisesti rakennettu 1660-luvulla, ja kirkonmäki kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kirkon käyttöä rajoittavat kaksi käytännön seikkaa: se sijaitsee jyrkän mäen päällä, eikä siinä ole sähköä eikä urkuja.
Sähköttömyys ei ole puute vaan säilymisen syy — rakennus on siinä asussa, jossa se on ollut vuosisatoja. Lopen kirkossa puolestaan on Kangasalan urkutehtaan urut vuodelta 1926; alun perin niissä oli 21 äänikertaa, ja sama tehdas muutti ne 19-äänikertaisiksi 1959. Alttaritaulun Vuorisaarna maalasi Kaapo Wirtanen.
Kotiseutumuseo Lukkarin puustellin kokoelmat edustavat tyypillistä etelähämäläistä talonpoikaisesineistöä; kokoelman kauneimpiin esineisiin kuuluu rukinlapa. Salissa on herrasväen sohvakalusto.
Istuinkivi liittyy vanhaan kirkkotiehen: herajokelaisten kirkkotie Hausjärvelle seurasi Salpausselän harjua, ja polun molemmin puolin oli synkkää korpea. Lopen ampumaurheilukeskus Topenon kylässä kantatie 54:n eteläpuolella on laaja: viisi haulikkorataa savikiekkoheittimillä, liikkuvan maalin hirviratoja sekä pistooli- ja kivääriratoja.
Kartalla on 108 kohdetta Lopella, 31 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Nähtävyydet (13), Uimarannat ja uimapaikat (9), Laavut & autiotuvat (8). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Laavut, reitit ja uimarannat ovat maksuttomia. Pikku-Samon 3,5 kilometrin rengasreitti kulkee vaihtelevassa ja kumpuilevassa harjumetsässä, ja reitillä on käymälä.
Isosuntin laavu Punelian rannalla on hieman vaativampi: laavulle kuljetaan Takalan venerannan pysäköintipaikalta noin 1,3 kilometrin kävelyreittiä, jonka löytää seuraamalla venevalkaman kylttejä. Laavulle pääsee myös meloen tai veneellä — vesireitti on kesällä usein mukavampi kuin kävely.