Karkkila kuuluu Uudenmaan maakuntaan. Karkkilassa on kartalla 87 kohdetta 28 kategoriassa. Eniten kartalla on urheilu ja liikunta (27), retkeily (16) ja luonto (15). Keskustasta lyhin matka on Kuntokeskus Balanssi (0.0 km) ja pisin Onkimaanjärvi virkistysalue (12.9 km); mediaanietäisyys on 1.8 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat uimarannat ja uimapaikat (7) ja vaellus- ja retkeilyreitit (5) – niitä on 1,8-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Karkkila on 8 274 asukkaan kaupunki Uudellamaalla, ja sen 242 neliökilometrillä on kartalla 87 kohdetta. Koskia on 12, jalkapallokenttiä yhdeksän ja uimarantoja seitsemän.
Karkkila on Högforsin ruukin ympärille kasvanut teollisuuskaupunki, ja se näkyy kohdelistalla poikkeuksellisen selvästi: ruukki, työväentalo ja sisällissodan muistomerkki ovat kaikki kartalla.
Högforsin ruukkireitti on 2,5 kilometrin opastettu reitti, joka kiertää Karkkila-Högforsin ruukkialueen. Pinta on asfalttia ja kaksi kilometriä reitistä on valaistua, joten se toimii myös pimeään aikaan. Käyttö on maksutonta.
Opastettu ruukkireitti tarkoittaa, että teollisuushistoria on avattu kävelijälle kylteillä — kaupungin synty on luettavissa maastossa eikä pelkästään museossa.
Karkkilan kaupunkireitti täydentää: kaksi kilometriä asfalttia, valaistu koko matkaltaan ja varustettu käymälällä. Se on helposti saavutettava lenkki keskustassa.
Punaisten muistomerkki muistaa noin 170:tä Karkkilassa menehtynyttä. Patsaan rahoitukseen osallistuivat kansalaiskeräyksen lisäksi Uudenmaan Pyhäjärven kunta ja Karkkilan kauppala, ja jalustaan on kaiverrettu runosäkeet aatteen ja taistelun teemoista.
Se, että kunta ja kauppala osallistuivat rahoitukseen kansalaiskeräyksen rinnalla, on historiallisesti merkittävä yksityiskohta: punaisten muistomerkit rahoitettiin usein pelkillä keräyksillä, ja julkinen osallistuminen kertoo paikallisesta yksimielisyydestä.
Kohde on muistomerkki, ja siellä käyttäydytään sen mukaisesti.
Työväentalo valmistui vuonna 1935 kokous- ja juhlakäyttöön. Rakennus on tiiliverhoiltu funkkistalo, ja vuokrattavia tiloja on neljä: kellarikerho, yläkabinetti, ravintolasali ja juhlasali. Isoin tila vetää jopa 350 henkeä.
Funkkistyylinen työväentalo on 1930-luvun tyypillinen rakennus teollisuuspaikkakunnalla, ja se on yhä käytössä alkuperäisessä tehtävässään — kokoontumis- ja juhlatilana.
Liimamäen tanssilava perustettiin vuonna 1951 ja sijaitsee Pyhäjärven rannalla. Paikka rakennettiin tanssilavojen kulta-aikaan, ja siellä on illanviettonsa viettänyt useampi sukupolvi.
Yli seitsemänkymmentä vuotta samalla lavalla on suomalaisessa tanssilavakulttuurissa pitkä ikä — moni saman aikakauden lava on jo purettu tai lopettanut.
Karkkilan kirkon historia alkaa pienestä: ensimmäinen kirkko rakennettiin noin vuonna 1660 pienenä saarnahuoneena, jonka mitat olivat 15 ¾ × 7 kyynärää ja jossa oli kahdeksan penkkiä.
Nykyisessä kirkossa on alttarin lasimaalaus Seimen lapsi, joka hankittiin 1925; sen teki taiteilija F. X. Zettler. Kahdeksan penkin saarnahuoneesta on tultu pitkä matka.
Kartalla on 87 kohdetta Karkkilassa, 28 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Kosket ja vesiputoukset (12), Jalkapallokentät (9), Nähtävyydet (7). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Molemmat kaupunkireitit ja uimarannat ovat maksuttomia. Karkkilan liitokiekkorata on kehittynyt vaiheittain: se perustettiin 2008 14-väyläisenä, laajeni 18 väylään 2010 ja 20 väylään 2014, ja uudistettiin 2023 18-väyläiseksi AA1-luokan radaksi.
AA1-luokitus on frisbeegolfin ratapisteytyksen korkeimpia, joten Karkkilan rata on kilpailutasoa — ja silti maksuton.
Talvella Nyhkälänharjun luistelukenttä on 56 × 26 metriä, valaistu ja varustettu käymälällä ja pukutiloilla; päiväsaikaan se on koulujen käytössä.
Kovelon ampumarataa ylläpitää Kovelon Ampumaratayhdistys ry, ja radan varaukset hoidetaan varauskalenterin kautta.