Somero kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan. Somerolla on kartalla 86 kohdetta 28 kategoriassa. Eniten kartalla on luonto (24), kulttuuri ja historia (19) ja urheilu ja liikunta (17). Keskustasta lyhin matka on Forssa-Someron adventtiseurakunta (0.0 km) ja pisin Ikanlähde (21.1 km); mediaanietäisyys on 9.9 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat uimarannat ja uimapaikat (9) ja kosket ja vesiputoukset (19) – niitä on 2,3-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Somero on 8 410 asukkaan kaupunki Varsinais-Suomessa, ja sen 668 neliökilometrillä on kartalla 86 kohdetta. Koskia on 19, uimarantoja yhdeksän sekä kirkkoja ja jalkapallokenttiä viisi kumpiakin.
Somero on maatalousseutua, ja sen tunnetuin luontokohde on syntynyt juuri siitä: laidunnettu jokilaakso, jollaisia on Suomessa jäljellä vähän.
Häntälän notkot on syvä, mutkitteleva savimaahan uurtunut jokilaakso, joka on muodostunut jääkauden jälkeen veden kulutuksen seurauksena.
Alue on laidunnettu perinnemaisema. Se tarkoittaa maisemaa, joka on syntynyt vuosisatojen karjanhoidosta: laiduntavat eläimet pitävät maan avoimena ja estävät metsittymisen, ja niiden ansiosta niityillä elää lajisto, joka häviää heti kun laidunnus loppuu.
Savimaahan uurtunut laakso on geologisesti eri asia kuin kalliolaakso. Savi kuluu nopeasti, joten uoma on syvä, jyrkkäreunainen ja mutkitteleva — muoto, jota näkee Suomessa vain siellä, missä maaperä on paksua savea.
Häntälän notkot -luontopolku kulkee notkolaitumella, jossa on laiduntavia eläimiä.
Tämä on syytä tietää etukäteen: reitti kulkee aidatulla laitumella, jossa on nautoja tai lampaita. Portit on suljettava perässä, koiraa ei saa päästää irti, eikä eläimiä saa häiritä.
Parkkipaikka sijaitsee kyläkeskuksen pihalla, ja kesäkuukausina kyläkeskuksessa on kahvila. Kylän oma kahvila reitin lähtöpisteessä on juuri se palvelu, joka tekee luontopolusta puolen päivän retken.
Hiidenlinnan rakensi taiteilija Reino Koivuniemi työskentely- ja näyttelytilakseen.
Luonnonkivestä ja betonista tehty rakennus valmistui 1992 Särkijärven rannalle Somerniemen Keltiäisten kylään, ja siellä on esillä Koivuniemen omia teoksia.
Taiteilijan itselleen rakentama rakennus on eri asia kuin taiteilijalle rakennettu ateljee: rakennus on itsessään teos. Luonnonkivi ja betoni ovat materiaaleina raskaat ja hitaat, mikä tarkoittaa, että hanke on ollut vuosien työ.
Alueesta on sittemmin kehittynyt seikkailupuisto, jossa toimii myös Buggy-karting — hiekkarata, jolla ajetaan buggy-autoilla. Ratamaksulla saa ajaa kolme kierrosta eli noin kaksi kilometriä, ja autoja on tarjolla kaikenikäisille.
Kolme kierrosta noin kahdessa kilometrissä tarkoittaa, että rata on noin 700 metriä. Selkeästi ilmoitettu ajomäärä on hyödyllinen: tietää mistä maksaa.
Somuran moottorirata Keltiäisten kylässä on perinteinen jokamiesluokan rata, jossa on soravalleja, korkeuseroja sekä asfalttia.
Radalla on selkeä käyttösääntö: varaus on tehtävä hyvissä ajoin ja viimeistään edellisenä päivänä, ja varaaja vastaa sääntöjen noudattamisesta.
Käytäntö on tyypillinen yhdistysten ylläpitämillä moottoriradoilla. Rata ei ole päivystetty, joten ajovuorosta sovitaan etukäteen ja vastuu siirtyy varaajalle. Se tarkoittaa myös, ettei paikalle kannata ajaa ilmoittamatta.
Soravallien ja asfaltin yhdistelmä on jokamiesluokan radalle ominainen: pinta vaihtuu kierroksen aikana, mikä tekee ajamisesta teknisesti vaativampaa.
Someron kirkon suunnitteli Georg Theodor Chiewitz, ja se on uusgoottilainen punatiilinen pitkäkirkko, joka valmistui vuonna 1859.
Kyseessä on tiettävästi pitäjän neljäs kirkko. Neljä kirkkoa samassa pitäjässä kertoo pitkästä ja katkeamattomasta seurakuntahistoriasta: rakennukset vaihtuivat, mutta paikka pysyi.
Chiewitz oli 1800-luvun puolivälin tuotteliaimpia arkkitehteja Suomessa, ja punatiilinen uusgotiikka oli hänen tunnusmerkkinsä. Punatiilikirkko erottuu selvästi vanhemmista puu- ja harmaakivikirkoista.
Somerniemen kirkon historia on vielä pidempi: ensimmäinen kirkko nousi paikalle todennäköisesti jo 1682, ja tuo puukirkko purettiin 1731 ja rakennettiin heti uudelleen.
Purkaminen ja välitön uudelleenrakentaminen kertoo, että vanha rakennus oli tullut tiensä päähän mutta seurakunta tarvitsi kirkon heti. Isonvihan jälkeisinä vuosina 1730-luvulla rakennettiin Suomessa paljon.
Kirkon aiempi alttaritaulu, Urho Lehtisen Ristiinnaulittu vuodelta 1960, on siirretty sakaristoon — eli teos on säilytetty vaikka se ei ole enää alttarilla.
Härkälän kartanon alueen vanhin rakenne on todennäköisesti 1600-luvulta peräisin oleva holvikellari, jota alettiin kunnostaa vuonna 2009.
Holvikellari on kiviholvattu maanalainen varasto, jossa lämpötila pysyy tasaisena ympäri vuoden. Ne ovat usein kartanoiden vanhimpia säilyneitä osia, koska maan alla oleva kiviholvi kestää palot ja aikaa toisin kuin puinen päärakennus.
Kartano on saattanut olla olemassa jo 1500-luvulla, jolloin ratsumestari Antti eli Anders Laurinpoika sai sieltä läänityksen.
Kartalla on 86 kohdetta Somerolla, 28 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Kosket ja vesiputoukset (19), Uimarannat ja uimapaikat (9), Kirkot & katedraalit (6). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Someron urheilukenttä on 110 × 71 metriä, sisärata 400 metriä, ja käyttö on maksutonta. Pinta on luonnonnurmea ja Novotania, ja varustukseen kuuluvat käymälä, äänentoisto, tulostaulu ja ottelukello.
Neljänsadan metrin rata, tulostaulu ja ottelukello tarkoittavat kilpailukelpoista kenttää — ja maksuton käyttö tekee siitä poikkeuksellisen. Useimmat vastaavat kentät ovat vuoroperusteisia ja maksullisia.
Someron pallokenttä on tekonurmea, vuodelta 2007 ja peruskorjattu 2016. Kentälle voidaan järjestää kaksi poikittaista pienkenttää, 45 × 60 metriä, ja lisäksi siihen mahtuu pesäpallokenttä naisille.
Kolme eri käyttötapaa samalla pohjalla on tilankäytön kannalta tehokasta: yksi iso kenttä, kaksi pienpelikenttää tai pesäpallokenttä sen mukaan, mitä tarvitaan.
Terhin Tallin ratsastuskenttä Syvänojantiellä on valaistu, rakennettu 2014 ja peruskorjattu 2021; se on yksityisen yrityksen ylläpitämä.