Köningstedtin kartano

Kuvaus

Sisätilojen empiretyyli kärsi 1950–60-lukujen modernisoinnissa, mutta 1990-luvun peruskorjauksessa sitä palautettiin museoalan ammattilaisten johdolla. Heinäkuussa 1994 talossa käytiin Viron ja Venäjän federaation kaksipäiväiset neuvottelut, joiden pääaiheena oli Paldiskin sotilastukikohdan purkaminen.

Vuosina 1660–1669 omistajana oli kenraaliluutnantti Fredrik Löwe. Päärakennus valmistui 1816, ja siinä asui vuoteen 1831 todellinen valtioneuvos Jacob Wilhelm Hisinger. 1900-luvun omistajiin lukeutuvat eversti Mikael Gripenberg vuodesta 1916 ja vapaaherra Gustaf Wrede vuodesta 1950.

Perimätieto nimeää arkkitehdiksi Carl Ludvig Engelin, mutta todennäköisemmin piirtäjä oli hänen apulaisensa Pehr Granstedt. Uusklassinen ulkoasu syntyi vasta 1930-luvulla arkkitehti Jarl Eklundin uudistustöissä, joissa taloon lisättiin pylväiden kannattelema päätykolmio. Kartano palvelee valtioneuvoston edustuskartanona, ja paikka on Seutulassa Vantaanjoen muodostaman mutkan sisäpuolella.

Vuonna 1633 Kristiina-kuningattaren holhoojahallitus lahjoitti tilan Matts Tönnesson Creutzhammerille. Nimi juontuu kapteeni Johan Köhnnistä, joka aateloitiin nimellä Köhnningstedt. Vuonna 1879 tila siirtyi eversti ja valtiopäivämies Lars Emil von Haartmanille ja pysyi suvun hallussa vuoteen 1901.

Suomen valtio hankki kohteen vuonna 1961 vapaaherratar Asta Wredeltä ja muutti sen edustustilaksi. Päärakennusta ympäröi puisto, jossa on ruohokattoinen rantasauna. Täällä käytiin myös Vapaa Aceh -liikkeen ja Indonesian hallituksen rauhanneuvottelut, joita isännöi presidentti Martti Ahtisaari.

Paikka oli yksi Matti Kassilan elokuvan Vodkaa, komisario Palmu kuvauspaikoista.

• Pysäköinti 69 m
• Pysäkki 269 m
• Keskustaan 12 km