Vantaa kuuluu Uudenmaan maakuntaan. Vantaalla on kartalla 797 kohdetta 44 kategoriassa. Eniten kartalla on urheilu ja liikunta (365), retkeily (115) ja kulttuuri ja historia (113). Keskustasta lyhin matka on Vantaan ranta (0.0 km) ja pisin Mustakosken luonnonsuojelualue (16.6 km); mediaanietäisyys on 6.7 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat kansallispuistot (38) ja koripallokentät (16) – niitä on 6,5-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Tunnetuin sisäkohde on Tiedekeskus Heureka. Rakennuksen vuoden 1985 arkkitehtikilpailussa jaettiin kaksi ensimmäistä palkintoa, ja toteutukseen valikoitui Mikko Heikkisen, Markku Komosen ja Lauri Anttilan työ. Tiedekeskus on lapsiperheiden vakiokohde, jossa vierähtää helposti koko päivä, joten käynnille kannattaa varata aikaa reilusti.
Ilmailun historia on läsnä Suomen ilmailumuseossa, jonka ensimmäinen pysyvä näyttely avautui 12. kesäkuuta 1972 kapealle käytävälle lentoaseman alakertaan. Nykyään museo on oma kohteensa, ja sen voi yhdistää samaan päivään tiedekeskuksen kanssa, jos sisäkohteille on tarvetta. Kaksi vahvaa erikoismuseota samassa kaupungissa on harvinaisuus, ja molemmat toimivat säästä riippumatta ympäri vuoden.
Kartanohistoria ulottuu kauas: Köningstedtin kartanon ensimmäisenä omistajana mainitaan vuonna 1511 Helsingin pitäjän nimismies Olav Nilsson. Nissbackan kartano sijaitsee Hakunilan kaupunginosassa osoitteessa Sotungintie 4. Kartanokohteissa osa rakennuksista on yksityiskäytössä, jolloin pihapiiriä ihaillaan ulkopuolelta.
Teollista menneisyyttä edustavat Sillbölen kaivokset. Vuoden 1823 koelouhinnassa, jonka vuorimestari Carl Lundström aloitti vallattuaan kaivoksen, tavattiin poikkeuksellisen puhdasta malmia, pitoisuuksiltaan jopa 60 prosenttia. Vesiluonnon kohteista Tikkurilankoski on tuore esimerkki kunnostamisesta, sillä padon purku ja kunnostus valittiin vuoden 2019 projektiteoksi. Elokuvahistoriaa kantaa Bio Grand, joka siirtyi 1989 Kimmo Lohmanin BG-Filmsille, ja yhtiö vuokrasi tilat kaupungilta ja kunnosti ne.
Kirkkokohteissa on nykytaidetta: Korson kirkossa Oili Mäen alttaritaideteos Minun Herrani ja minun Jumalani siirtyi vanhaan seurakuntasaliin, ja uuden kappelin lasimaalaukset teki Carolus Enckell. Myyrmäen kirkossa urut ovat lyhyellä sivulla, mikä tekee salista toimivan musiikkitilan. Kirkkojen aukiolot vaihtelevat, joten käynti kannattaa ajoittaa tilaisuuksien yhteyteen tai varmistaa etukäteen seurakunnalta.
Juhlia ja kokoontumisia varten kartalla on tapahtumatiloja, kuten Metsätupa, joka taipuu kokouksiin, perhe- ja syntymäpäiväjuhliin, illanistujaisiin sekä pikkujouluihin. Tilojen varauskäytännöt selviävät ylläpitäjältä, ja sopivan tilan voi etsiä kartalta oman asuinalueen läheltä. Tapahtumapaikat ovat kartan hiljainen vahvuus, sillä moni etsii juhlatilaa tietämättä, mitä omasta kaupungista löytyy.
Hiihtolatuja on kartalla 77, mikä on suuri määrä kaupunkiympäristöön, ja latuverkosto tuo talviliikunnan lähelle asuinalueita. Latutilanne elää sään mukaan, joten ajantasainen kunto kannattaa varmistaa ylläpitäjän kanavista ennen suksien pakkaamista. Jäähalleja ja luistelupaikkoja on 59, joten jäälle pääsee myös lauhoina talvina. Muut talvikauden lajit löytyvät talviaktiviteettien oppaasta.
Kansallispuistokohteita on kartalla 38, ja ne tuovat retkeilyn kaupungin kupeeseen. Retkelle riittävät säänmukainen vaatetus, eväät ja juomapullo, ja jokamiehenoikeudet ohjaavat kulkua: tulta tehdään vain merkityillä paikoilla ja omat roskat viedään pois. Kesällä ulkokuntoilupaikat ja kentät ovat maksuton tapa liikkua, ja 106 kuntosalin valikoima kattaa sisätreenin tarpeet. Kenttien ja hallien vuorokäytännöt vaihtelevat ylläpitäjän mukaan, joten varaustilanne ja aukiolot kannattaa tarkistaa kohteen tiedoista ennen matkaa.
Lapsiperheen klassikko on tiedekeskuspäivä, jonka vastapainoksi sopii ulkoilu koskimaisemassa tai retki kansallispuistokohteeseen. Maksuton päivä syntyy kentistä, ulkokuntoilupaikoista ja luontokohteista, ja sadepäivänä museot pelastavat ohjelman. Talvella luisteluvuoro on edullinen perheliikunnan muoto, ja yleisövuoroille pääsee ilman seurajäsenyyttä. Retket kannattaa mitoittaa lasten jaksamisen mukaan ja pitää evästauot ajoissa.
Kaupungin kohteet jakautuvat monen keskuksen ympärille, joten kartan suodattimet kannattaa ottaa käyttöön: valitse kategoria, katso oman alueen kohteet ja tarkista aukiolot kohdesivulta ennen matkaa. Sama työkalu palvelee sekä arjen harrastuspaikan etsijää että viikonlopun retkeilijää.
Kartalla on 797 kohdetta Vantaalla, 44 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Kuntosalit (90), Nähtävyydet (87), Jalkapallokentät (80). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Vantaa on kartalla 797 käyntikohteen kaupunki, ja kohteet jakautuvat 44 kategoriaan. Liikuntapaikat muodostavat rungon: jalkapallokenttiä on 114, kuntosaleja 106, ulkokuntoilupaikkoja 53 ja urheilukenttiä 50. Talvikaudesta huolehtivat hiihtoladut (77) ja jäähallit sekä luistelupaikat (59). Nähtävää tarjoavat nähtävyydet (87) ja kansallispuistokohteet (38).
Kartta kattaa käyntikohteet: museot, kartanot, kosket, liikuntapaikat ja luontokohteet. Ravintolat eivät kuulu aineistoon. Kohteista 416 on kirjoitettu tarkempi kuvaus, ja jokaisen kohteen sivulta näet sijainnin sekä saatavilla olevat perustiedot. Lentokentästään tunnetussa kaupungissa on paljon muutakin kuin läpikulkua, ja moni kohde yllättää myös paikallisen.
Tälle sivulle on nostettu kohteita, joista on olemassa varmennettua taustatietoa. Kokonaiskuvan saa kartalta, jossa kohteet voi rajata kategorian mukaan ja tarkistaa jokaisen sijainnin ennen liikkeelle lähtöä. Sama näkymä toimii sekä arjen harrastuspaikkojen etsimiseen että viikonlopun retkien suunnitteluun.