Espoo kuuluu Uudenmaan maakuntaan. Espoossa on kartalla 947 kohdetta 48 kategoriassa. Eniten kartalla on urheilu ja liikunta (421), kulttuuri ja historia (158) ja retkeily (123). Keskustasta lyhin matka on Kannusali (0.1 km) ja pisin Suur-Helsingin Golf / Lakisto (16.9 km); mediaanietäisyys on 7.1 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat koripallokentät (30) ja linnat & kartanot (32) – niitä on 5,1-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Taiteen ystävän ykköskohde on EMMA, jonka kokoelmiin kuuluu yli 13 000 teosta. Museo on sadepäivän varma valinta, ja käynnin voi mitoittaa tunnista koko iltapäivään. Museokäynnin voi yhdistää saman alueen muihin kohteisiin, jolloin yhdestä suunnasta saa kokonaisen retkipäivän ilman siirtymiä kaupungin halki.
Historiallisista kohteista erikoisimpia on Bastvikin höyrysaha, joka on muinaisjäännösrekisterissä luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi arkeologiseksi kohteeksi. Sotahistoriasta kertovat pääkaupunkiseudun ensimmäisen maailmansodan linnoitteet: Viaporin meri- ja maalinnoitus kuului Pietarin suojaksi rakennettuun puolustusketjuun, ja kokonaisuus on RKY:n mukaan yksi merkittävimmistä ensimmäisen maailmansodan linnoituskokonaisuuksista. Linnoitteet ovat maksuttomia ulkokohteita, joilla liikutaan rakenteita kunnioittaen.
Kirkkoarkkitehtuurin ääripäät löytyvät läheltä toisiaan. Tapiolan kirkko on modernismin edustaja, jossa ei poikkeuksellisesti ole lainkaan tornia tai kellotornia. Espoon tuomiokirkko ja sitä ympäröivä Kirkonmäki puolestaan kuuluvat Museoviraston valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
Kartanoita kartalla riittää. Albergan kartano sijaitsee Leppävaarassa osoitteessa Sokerilinnantie 7. Backbyn kartanon vaiheisiin kuuluu dramaattinen käänne: vuonna 1918 omistajaksi tuli insinööri ja liikemies Ernst Felix von Freymann, joka olisi Venäjän kansalaisena luovutettu 1944 Neuvostoliittoon, joten perhe pakeni Saksaan 1945. Kartanokohteissa on hyvä muistaa, että osa rakennuksista on yksityiskäytössä, jolloin pihapiiriä katsotaan ulkopuolelta.
Kenttien määrä tekee harrastamisesta helppoa: 107 jalkapallokenttää tarkoittaa, että kenttä löytyy käytännössä joka kaupunginosasta. Osa kentistä on koulujen yhteydessä, kuten Kilon koulun hiekkatekonurmikenttä, jonka rakennusvuodeksi on kirjattu 1984. Kenttien vuorokäytännöt vaihtelevat ylläpitäjän mukaan, joten varaustilanne kannattaa tarkistaa kohteen tiedoista ennen matkaa. Pintamateriaali ja valaistus ratkaisevat, mihin vuodenaikoihin kenttä taipuu, ja nämäkin tiedot näkyvät kohdesivulla silloin kun ne on ilmoitettu.
Ulkokuntoilupaikat ovat maksuttomia ympäri vuoden, ja niitä on 72, joten treenipaikan löytää lenkkireitin varrelta. Kuntosaleja on 92, mikä tekee salivalinnasta enemmän sijainti- kuin saatavuuskysymyksen. Yleiseen saunomiseen löytyy myös erikoisuus: SaunatFI Tapiola toimii kauppakeskuksen ylimmässä kerroksessa.
Talvella 56 hiihtolatua ja 60 jäähallia tai luistelupaikkaa pitävät liikuntakauden käynnissä. Latujen kunto elää sään mukaan, joten ajantasainen tilanne kannattaa varmistaa ylläpitäjän kanavista ennen matkaa. Suksien huolto kannattaa hoitaa ennen kautta, sillä voideltu ja huollettu suksi tekee hiihdosta kevyempää ja pidosta ennustettavaa. Latuverkoston laajuus tarkoittaa, että hiihtämään pääsee useimmiten läheltä kotia ilman erillistä automatkaa.
Luisteluun pääsee monin paikoin yleisövuoroilla ilman seurajäsenyyttä, ja luistimet saa usein vuokralle. Pakkaspäivinä kannattaa pukeutua kerroksittain ja suosia valoisia tunteja, jolloin ulkojäät ja ladut ovat parhaimmillaan. Muut talvikauden lajit ja vinkit löytyvät talviaktiviteettien oppaasta.
Kesällä rannikkokaupungin luonne pääsee esiin: meriveden lämpötila nousee uimakelpoiseksi tavallisesti keskikesällä, ja järvien vedet lämpenevät merta nopeammin. Rantapäivän ajankohdan voi valita sen mukaan, kaipaako virkistävää merivettä vai lämmintä järviuintia. Rantojen ja muiden kesäkohteiden varustelu selviää kohdesivuilta, ja uimarannat voi suodattaa kartalta omaksi näkymäkseen. Kesäkaudella myös linnoitteet, kartanopihat ja ulkokuntoilupaikat ovat miellyttävimmillään.
Lapsiperheen päivä rakentuu maksuttomista kohteista: kenttä, ulkokuntoilupaikka, ranta ja linnoitteiden maastot eivät vaadi pääsylippuja. Sadepäivänä EMMA ja muut sisäkohteet pelastavat ohjelman, ja talvella luisteluvuoro on edullinen tapa liikkua yhdessä. Retket kannattaa mitoittaa lasten jaksamisen mukaan ja pitää evästauot ajoissa.
Paikalliselle kartta toimii arjen työkaluna: lähin kenttä, sali tai latu löytyy suodattamalla oma kaupunginosa näkyviin. Vierailijalle taas toimivin tapa on valita yksi alue kerrallaan ja koota sen ympäriltä museo, kartano ja ulkoilukohde samaan päivään. Suodata kartalta kiinnostavat kategoriat ja katso, mitkä kohteet osuvat reittisi varrelle.
Kartalla on 947 kohdetta Espoossa, 48 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Jalkapallokentät (107), Kuntosalit (92), Nähtävyydet (86). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Espoo on kartalla 947 käyntikohteen kaupunki, ja kohteet jakautuvat 48 kategoriaan. Liikuntapaikat hallitsevat jakaumaa: jalkapallokenttiä on 121, kuntosaleja 109, ulkokuntoilupaikkoja 72 ja urheilukenttiä 71. Talvikaudesta huolehtivat jäähallit ja luistelupaikat (60) sekä hiihtoladut (56). Kulttuurin ja historian puolta edustavat nähtävyydet (86) ja kirkot (38).
Kartta kattaa käyntikohteet: museot, kartanot, linnoitteet, liikuntapaikat ja luontokohteet. Ravintolat ja menovinkit eivät kuulu aineistoon. Kohteista 507 on kirjoitettu tarkempi kuvaus, ja jokaisen kohteen sivulta näet sijainnin sekä saatavilla olevat perustiedot. Laajassa kaupungissa kartan suodattimet ovat tarpeen, sillä kohteet jakautuvat monen keskuksen ympärille eikä yhtä selkeää ydintä ole.