Nähtävyydet ja kohteet Siuntiossa

Siuntio on 6 204 asukkaan kunta Uudellamaalla, ja sen 241 neliökilometrillä on kartalla 67 kohdetta. Nähtävyyksiä on 14, kartanoita kahdeksan, ratsastuskenttiä ja uimarantoja viisi kumpiakin.

Kahdeksan kartanoa yhdessä kunnassa on Suomessa poikkeuksellista, ja se kertoo Siuntion asemasta: tämä on vanhaa aateliskartanoiden aluetta, jonka historia on dokumentoitu 1500-luvulle asti.

Suitian linna on kunnan merkittävin historiallinen kohde ja koko Suomen teollisuushistorian lähtöpiste.

Valtaneuvos Erik Fleming perusti maille 1530-luvulla Suomen ensimmäisen rautaruukin, joka toimi Kvarnbyn koskessa 1550-luvulle saakka.

Suomen ensimmäinen rautaruukki tarkoittaa käytännössä maamme teollisen toiminnan alkua. Ruukki tarvitsi kolme asiaa: malmia, metsää hiileksi ja koskivoimaa palkeisiin — ja Suitiassa ne kaikki olivat saatavilla.

Kahden vuosikymmenen toiminta on lyhyt aika, mutta 1500-luvun oloissa se oli merkittävä yritys. Suomen rautaruukkiteollisuus lähti kunnolla käyntiin vasta sata vuotta myöhemmin.

Erik Fleming oli valtaneuvos eli kuninkaan lähimmän neuvonantajapiirin jäsen — yksi Ruotsin valtakunnan mahtavimmista miehistä.

Kartano ja Siuntion kirkko muodostavat yhdessä Museoviraston määrittelemän valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön.

Erik Flemingin ja hänen sukunsa jälki näkyy useassa Siuntion kartanossa.

Västerbyn kartanon varhaisin tunnettu omistaja on Erik Fleming, joka mainitaan omistajana vuonna 1531. Rakennus on puukujan päässä pienen puistoalueen keskellä, ja sieltä avautuu näkymä Tjusträskille.

Pikkalan kartanon säteritilan perustivat Pikkalanjoen varrelle vuonna 1590 Suitian linnan omistaneet Flemingit.

Säteri oli aatelistilan erityisasema: se vapautti maaverosta vastineeksi ratsupalveluksesta kuninkaalle. Säterin perustaminen oli siis sekä taloudellinen että sotilaallinen järjestely.

Kelan kartanon omistajat tunnetaan jo vuodesta 1540 lähtien, ja Museovirasto on suojellut kartanon rakennukset.

Yhden suvun jälki neljässä kartanossa ja lähes viidensadan vuoden dokumentoitu omistusketju tekevät Siuntiosta poikkeuksellisen hyvin tunnetun alueen.

Kelan kartanoon liittyy 1900-luvun dramaattisin käänne: kartano kuului aikanaan Neuvostoliiton Porkkalan vuokra-alueeseen.

Porkkalan alue vuokrattiin Neuvostoliitolle jatkosodan päätyttyä vuonna 1944, ja se palautettiin Suomelle vasta vuonna 1956. Vuokra-alueen asukkaat — noin seitsemäntuhatta ihmistä — joutuivat jättämään kotinsa muutamassa viikossa.

Kartano oli siis yli kymmenen vuotta suomalaisten ulottumattomissa, ja palautuksen jälkeen rakennuksia jouduttiin korjaamaan laajasti.

Nykyään kohde on eläväinen: kartanon suuressa tiilinavetassa toimii kesäisin kahvila.

Tiilinavetta kahvilana on kartanoiden tyypillinen jälkikäyttö: iso, korkea ja kaunis tila, jolle ei enää ole maataloudellista käyttöä.

Gårdskullan kartano kuuluu maan kymmenen suurimman maatilan joukkoon: peltoa on viljelyksessä noin 330 hehtaaria ja metsää yli tuhat hehtaaria.

Kolmesataakolmekymmentä peltohehtaaria on Suomen mittakaavassa valtava. Keskimääräinen suomalainen maatila on noin 50 hehtaaria, joten Gårdskulla on kuusi–seitsemän kertaa keskikokoa suurempi.

Päärakennus on vuonna 1840 pystytetty puinen kaksikerroksinen talo koivukujan päässä corps de logis -tyylisessä maisemassa.

Corps de logis tarkoittaa kartanopihan päärakennusta, jota sivurakennukset reunustavat symmetrisesti. Koivukuja päärakennukselle on suomalaisen kartanomaiseman tunnusmerkki — ja se on istutettu, ei kasvanut itsestään.

Ekebergan kalmisto on rautakautinen hautapaikka. Suurin osa esineistöstä ajoitetaan vanhempaan ja nuorempaan roomalaisaikaan, osa sitäkin myöhemmäksi.

Roomalaisaika tarkoittaa Suomen rautakauden jaksoa noin 1–400 jaa. Nimi ei viittaa Rooman valtakunnan rajoihin vaan siihen, että ajan esineistössä näkyy roomalaisia vaikutteita — kauppa ulottui pohjoiseen asti.

Museovirasto on rauhoittanut paikan lailla suojeltuna kiinteänä muinaisjäännöksenä.

Ålandsberget tunnetaan muinaishaudoistaan. Hautaröykkiöitä tunnetaan vähintään neljä, ja sammalen peittämien röykkiöiden läpimitta on noin 4–5 metriä.

Röykkiöiden sijoittelu on kuvattu tarkasti: ylin on kukkulan selällä ja alin lähes juurella, noin viisi metriä alempana.

Hautaröykkiöiden sijoittaminen korkealle näkyvälle paikalle oli tarkoituksellista: hauta oli merkki maisemassa, ja se näkyi merelle ja kulkureiteille.

Muinaisjäännöksinä röykkiöt ovat rauhoitettuja — kiviä ei saa siirtää eikä röykkiöille saa kiivetä.

Kvarnträskin luonnonsuojelualue on vuonna 1995 perustettu yksityinen 37 hehtaarin suojelualue, johon kuuluu järvi rantametsineen. Alueella on virkistyspalveluita ja käyttö on maksutonta.

Yksityinen luonnonsuojelualue tarkoittaa, että maanomistaja on hakenut alueelle suojelupäätöksen. Suojelu on yhtä sitova kuin valtion alueilla, mutta maa pysyy yksityisomistuksessa.

Kolmenkymmenenseitsemän hehtaarin järvi rantametsineen on kokonaisuus, jossa suojelu kattaa sekä vesialueen että sitä ympäröivän metsän — se on ekologisesti olennaista, koska rantametsä säätelee järven tilaa.

Störsvikin ulkoilureitti on kolmen kilometrin reitti, jolla on kaksi taukopaikkaa ja käymälä. Reitti kulkee Sandfjärdenin ja Kolavikenin välillä Störsvikin ympäri, ja käyttö on maksutonta.

Siuntion uimahalli sijaitsee Hotelli Siuntion tiloissa, ja paikasta käytettiin aiemmin nimitystä Siuntion kylpylä. Kyseessä on kunnan ylläpitämä uimahalli, jossa on kaksi allasta ja sauna.

Kunnan uimahalli hotellin tiloissa on epätavallinen mutta järkevä järjestely: allastilat ovat kalliita rakentaa, ja niiden jakaminen kahden käyttäjän kesken pitää molempien kustannukset kohtuullisina.

Siuntion monitoimikaukalo on 60 × 30 metriä hiekkatekonurmea ja valaistu. Talvikaudella kaukalo toimii jääkiekkokaukalona ja kesällä hiekkatekonurmikenttänä.

Kuusikymmentä kertaa 30 metriä on virallinen jääkiekkokaukalon mitta. Sama pohja palvelee siis täysimittaista jääpeliä talvella ja palloilua kesällä. Paikka on päiväsaikaan koulujen käytössä.

• Kartanot ovat yksityisalueita — tarkista vierailumahdollisuudet etukäteen.
• Kelan kartanon kahvila toimii kesäisin.
• Muinaisjäännöksiä ei saa kaivaa eikä röykkiöille saa kiivetä.
• Luonnonsuojelualue on yksityinen; noudata alueen ohjeita.
• Kaukalo on kesällä tekonurmikenttä ja päiväsaikaan koulujen käytössä.