Kirkkonummi kuuluu Uudenmaan maakuntaan. Kirkkonummella on kartalla 239 kohdetta 40 kategoriassa. Eniten kartalla on urheilu ja liikunta (83), retkeily (51) ja kulttuuri ja historia (35). Keskustasta lyhin matka on Sotaveteraanien muistomerkki (0.1 km) ja pisin Rönnskär (21.2 km); mediaanietäisyys on 7.8 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat golfkentät (5) ja kansallispuistot ja retkeilyalueet (6) – niitä on 3,5-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Kirkkonummi on 41 154 asukkaan kunta Uudellamaalla, ja kartalla on 239 kohdetta 40 kategoriassa — Helsingin naapurina laaja ja monipuolinen lista. Mutta se mikä tekee Kirkkonummesta erilaisen kuin muut pääkaupunkiseudun kehyskunnat, ei näy kategoriajakaumassa vaan maastossa: osa kuntaa oli vuosina 1944–1956 vuokrattuna Neuvostoliitolle sotilastukikohdaksi, ja jäljet ovat yhä paikoillaan.
Tämä ei ole taustatietoa vaan konkreettinen retkikohde. Meikonkierroksen varrella, Meiko-järven rannoilla, on maarintaman linnoituslaitteiden jäänteitä: taisteluhautoja, linnoituksia ja tuliasemia tukikohdan ajoilta. Samalla reitillä matalilta rantakallioilta pääsee uimaan, ja kuikka on pesinyt järvellä säännöllisesti. Sodanjälkeinen historia ja rauhallinen järvimaisema ovat siis kirjaimellisesti samassa maastossa.
Porkkala 1 on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi arkeologiseksi kohteeksi (VARK). Rakenteen betoni on karkeaa ja kivisekoitteista, ja kohteessa on kivistä ladottu pohja- ja tukirakenne — oletettavasti tähystystornin perusta. Timo Jussila teki alueen inventoinnin vuonna 2017. Kohde on hyvä esimerkki siitä, miten lyhyt vuokrakausi jätti pysyviä rakenteita.
Porkkalanniemen virkistys- ja luonnonsuojelualue on 156 hehtaaria, ja sitä hallinnoivat yhdessä Uudenmaan virkistysalueyhdistys, Vantaa, Kirkkonummi ja Nurmijärvi. Alueella on infotauluja, pysäköintipaikkoja, tulipaikkoja, keittokatoksia, käymälöitä ja laituri. Käytännössä se on niemen helpoin sisääntulopiste: palvelut ovat valmiina eikä retki vaadi omaa venettä.
Vuokrakausi näkyy myös seurakuntahistoriassa. Kirkkonummen Elim-seurakunta perustettiin 19. kesäkuuta 1931 yhdeksäntoista jäsenen voimin, ensimmäisenä johtajanaan Carl-Gösta Jansson; vuoden 1933 vuosikokouksessa jäseniä oli jo 50, ja Friggesbyn rukoushuone vihittiin 1934 — vain kymmenen vuotta ennen kuin alue oli luovutettava.
Hvitträsk on Kirkkonummen tunnetuin rakennus ja arkkitehtuurikohde, jolla on kansainvälistä painoarvoa. Talon piha on puistomainen, englantilaisen linnanpihan kaltainen, ja Vitträsk-järven rannalla on sauna ja uimaranta. Talon tarina on myös tarina siitä, miten nopeasti asiat muuttuvat: arkkitehtitoimisto hajosi kaksi vuotta talon valmistumisen jälkeen, ja Lindgrenin perhe muutti pois jo 1905. Vuosina 1949–1968 omistajina olivat Anelma ja Rainer Vuorio.
Kartanoista Wohls gård on kiinnostavin puutarhahistorian takia: vuoden 1847 kartoissa näkyy muotopuutarha, joka oli tuolloin Kirkkonummen ensimmäinen kartanopuutarha. Kirkkonummen Säästöpankkisäätiö osti päärakennuksen 2008 ja vuokrasi maita ehdolla, että alue kunnostetaan; toimintaa varten perustettiin yhtiö Wohls Gård Ab. Majvikin Jugendlinnan juhlatilat ensimmäisessä kerroksessa vetävät noin 90 vierasta, ja pihan telttakatoksen marmorilattia toimii tanssilattiana. Linnan mittava perusparannus valmistuu vuonna 2027.
Juusjärven kalliomaalaus vie Kirkkonummen aikajanan kokonaan toiseen mittakaavaan. Se on järjestyksessä toinen Suomessa löydetty kalliomaalaus, ja kuviot erottuvat selvästi paljain silmin. Merkittävin maalatuista kaloista on hauki. Paikalliset luulivat kuvioita aluksi lasten graffiteiksi tai sähkölinjan rakentajien merkinnöiksi — mikä kertoo jotain siitä, miten arkisen näköinen tuhansia vuosia vanha maalaus voi olla.
Rönnskärin majakka on Suomen toiseksi vanhin majakka. Majakkasaarella asui enimmillään parikymmentä ihmistä ympäri vuoden. Vuonna 1927 majakassa kuvattiin Erkki Karun ohjaama mykkäelokuva Nuori luotsi, pääosassa Joel Rinne, ja majakka oli kuvausten aikaan vielä alkuperäisessä asussaan.
Veneilijälle Järvö Porkkalanniemen kaakkoispuolella on etappikohde: rantakallioilla on kiinnitysrenkaita ja infotaulu, ja kiinnityspaikat antavat jonkin verran suojaa pohjois- ja koillistuulilta. Saari on pieni, ja sen muu osa on suljettu yleiseltä käytöltä, joten virkistysalueyhdistyksen osuus on aidattu selvästi erilleen. Perämoottorimuseo jatkaa merellistä teemaa maalla: se kunnostaa, luetteloi ja esittelee historiallisia perämoottoreita.
Kartalla on 239 kohdetta Kirkkonummella, 40 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Kuntosalit (22), Vaellus- ja retkeilyreitit (18), Nähtävyydet (17). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Vaellusreittejä on 18, laavuja 13 ja uimarantoja 10 — kaikki maksuttomia. Meikon tulentekopaikka on Meikon luonnonsuojelualueella keskustan luoteispuolella, Meiko-järven pohjoisrannalla Meikonkierroksen varrella; kunta huolehtii paikan polttopuista. Alueella pääsee liikkumaan sekä viitoitetuilla reiteillä että erämaisemmilla poluilla, joten sama alue palvelee sekä sunnuntaikävelijää että pidemmälle menijää.
Museopuolella Kotiseutumuseo Alisgården Lapinkylässä koostuu kolmesta rakennuksesta: päärakennus, luhtiaitta ja Tinan tupa. Päärakennus valmistui 1827, sijaitsi aiemmin Evitskogissa ja siirrettiin Lapinkylään 1956. Gesterbyn museoalueen kokoelmiin kuuluu kärryjä, rekiä ja vaunuja sekä seudun vanhimpia sammutusvälineitä; paja siirrettiin alueelle Evitskogin Ollasin tilalta 1976 Brita ja Erik Hoffmanin lahjoituksena.
Porkkalanniemi ja saaristokohteet ovat parhaimmillaan touko–syyskuussa, kun veneily-yhteydet toimivat ja kausikohteet ovat auki: Gesterbyn navetan vintin näyttely on avoinna toukokuusta elokuuhun sopimuksen mukaan. Meikon reitit ja laavut toimivat ympäri vuoden, ja talvella hiihtolatuja on yhdeksän.
Uudempaa arkkitehtuuria etsivälle Masalan kirkko ja seurakuntakeskus on käymisen arvoinen ympäri vuoden: se on Suomen ensimmäinen uudella vuosituhannella valmistunut kirkko, vihitty 13. helmikuuta 2000 piispa Eero Huovisen toimesta. Kirkon suunnitteli arkkitehti Erkki Pitkäranta, ja taideteokset syntyivät hänen ja Jan-Erik Anderssonin yhteistyönä. Hvitträskistä Masalaan on sadan vuoden arkkitehtuurihyppy saman kunnan sisällä.