Suomen linnat ja kartanot kartalla: yli 350 keskiaikaista linnaa, kartanoa ja linnoitusta, kunnittain. Ilmainen, ei kirjautumista.
376 kohdetta
Selaa alatyypeittäin: Kartanot
Janakkalassa linnakategoriaan on kirjattu neljä kohdetta, ja kaikki neljä ovat kartanoita. Ne ovat 4,9–8,6 kilometrin päässä kuntakeskuksesta, mediaanina 5,5 kilometriä. Jokaisesta on kartalla kuva, ja kolmesta on kirjattu oma kuvausteksti.
Kartalla on 4 kohdetta kategoriassa Linnat & kartanot, 1 kunnassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä Suomessa.
Eniten kohteita on Janakkalassa (4 kpl). Kunnittainen lista löytyy tältä sivulta ja kartan voi rajata kunnalla.
Voi. Kartalla näkyvät kaikki 4 kohdetta, ja niitä voi suodattaa kunnan, alakategorian tai nimen mukaan. Kartta avautuu tältä sivulta.
Päärakennus muistuttaa ranskalaista barokkia, ja sen rakennutti Henrik Carl Gustaf August Standertskjöld arkkitehti Waldemar Aspelinin suunnitelmista. Kolmeen kerrokseen tehtiin 30 huonetta seudulle tyypillisestä poltetusta punatiilestä. Puistoon nousi 1911–1912 arkkitehti Max Relanderin piirtämä 14-huoneinen Huvila. Kartanon alkuna pidetään Alastalon ja Simolan tilojen muuttumista säterikartanoksi vuonna 1582. Nimi Vanantaka merkitsee Vanajan takaista. Kartano on yksityisomistuksessa.
Wikipedian mukaan se on yksi Suomen vanhimmista yhä käytössä olevista aateliston rälssimaista. Kartano liittyy välittömästi Hakoisten linnavuoreen ja lienee syntynyt linnavuoren varustamisen seurauksena, viimeistään rautakaudella. Hämeen linnan valmistuttua se toimi sen voutien asuinkartanona. Kartanoon perustettu yksityinen meijerikoulu aloitti 1. marraskuuta 1869.
Näyttelijä Ida Aalberg syntyi sivurakennuksessa 1857; hänen isänsä Antti Ahlberg oli tilalla renkinä ja myöhemmin ratamestarina. Uno Cygnaeus syntyi samassa paikassa vuonna 1810. Päärakennus nousi 1800-luvun alussa yksikerroksisena, symmetriset sivurakennukset 1854–1855, ja 1873 päätaloa jatkettiin kaksikerroksisena. Alueella on myös Leppäkosken ylittävä puusilta.