Vanantaan kartano

Kuvaus

Vänrikki Henrik Justander aateloitiin 13. syyskuuta 1772 ja otti nimen Standertskjöld; hänen aikanaan muodostettiin fideikomissi, jonka tuli periytyä kokonaisena suvun vanhimmalle miespuoliselle perilliselle. Standertskjöld osti Sikalan talon vuonna 1786 ja Alastalon tilan 1787.

Puistoon entisen päärakennuksen paikalle pystytettiin Huvila arkkitehti Max Relanderin piirustusten mukaan; se rakennettiin vuosina 1911–1912, ja siinä on 14 huonetta. Laajimmillaan tila oli 4 745 hehtaaria, mutta se on pienentynyt useaan otteeseen: vuonna 1927 kaavoitettiin 18 hehtaaria tonttimaaksi Leppäkosken aseman kohdalle, ja vuonna 1931 pinta-ala oli 2 694 hehtaaria, josta peltoa 325, puistoa 6,5 ja metsää 2 000 hehtaaria. Linnamainen päärakennus rakennettiin vuosina 1900–1901, ja se muistuttaa ranskalaista barokkia; sen rakennutti Henrik Carl Gustaf August Standertskjöld, ja suunnittelijana oli arkkitehti Waldemar Aspelin.

Kolmeen kerrokseen tehtiin yhteensä 30 huonetta, ja materiaalina on seudulle tyypillinen poltettu punatiili. Sivurakennus valmistui 1911–1912 ja mukailee jugendtyyliä, ja sitä muutettiin hieman vuonna 1934. Kartanoa ympäröi vanha puisto, jota laajennettiin 1840-luvulla.

Kartano on yksityisomistuksessa. Kartanon alkuna pidetään Alastalon ja Simolan tilojen muuttumista säterikartanoksi vuonna 1582, jolloin oikeuden tiloihin sai Maunu Heikinpoika Spåre. Nimi Vanantaka merkitsee nykykielellä Vanajan takaista.

Casimir ja Georg Ehrnrooth ovat järjestäneet alueella fasaanijahteja, joihin ovat osallistuneet muun muassa Björn Wahlroos, Jaakko Rauramo ja Jorma Ollila.