Järvitaipaleen linnoitus

Kuvaus

Linnoitus kuuluu kenraali Aleksandr Suvorovin suunnitteluttamaan Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmään. Linnoituksen ympärillä on vallihauta ja eskarppimuuri.

Keskuslinnakkeen pihalle oli rakennettu kasarmi, muonavarasto, ruutikellari, kaivo ja varastorakennus. Suvorov tajusi seudun sotilaallisen merkityksen Kustaa III:n sodassa, kun ruotsalaisjoukot marssivat tietä pitkin kohti Lappeenrantaa. Rakentaminen alkoi 1791, koska vuonna 1769 perustettu Tuohikotin etuvarustus ei riittänyt pysäyttämään ruotsalaisia.

Kustannusarvio oli 2 614 ruplaa ja 50 kopeekkaa. Työmaalla oli enimmillään 706 sotilasta. Seudun talonpojilta otettiin käyttöön rakennustarvikkeita ja hevosia.

Varuskunnan muodosti kaksi komppaniaa, noin 200 sotilasta. Tykkejä oli aluksi kuusi ja myöhemmin kymmenen. Varuskunnan tehtävä oli hidastaa mahdollista ruotsalaishyökkäystä siihen asti, kunnes reservit ehtivät paikalle.

Miehitys jatkui Suomen sodan loppuun, minkä jälkeen strateginen merkitys katosi ja joukot poistuivat 1809. Muodoltaan kyseessä on tähtiskanssi, jonka pituus on 196 metriä ja leveys 106 metriä. Rakenteeseen kuuluu kaksi bastionia ja kuusi tenaljivarustusta.

Esikuvana on ranskalaisen ratsuväenkenraali Montalembertin kehittämä kulmiorintama le front polygonal. Bastionien siivet ovat 15 metriä ja kyljet viisi metriä pitkiä. Museovirasto inventoi kohteen 1966 ja teki tarkemman inventoinnin 5.–9. toukokuuta 2008.

Rakenteita ei ole koskaan korjattu, ja arkeologinen tutkimus on rajoittunut pieniin koekuoppiin.