Aijalan kaivos

Kuvaus

Kuparikaivos oli toiminnassa vuosina 1948–1961, ja kuparin lisäksi saatiin sinkkiä ja rikkiä sekä pieniä määriä kultaa ja hopeaa. Toiminta-aikanaan kaivos tuotti malmia 0,84 miljoonaa tonnia.

Malmissa oli kuparia 1,59 %, sinkkiä 0,66 % ja rikkiä 13,98 %; kultaa malmitonnissa oli 0,7 grammaa ja hopeaa 14 grammaa. Oman malmin loputtua paikka jalosti 1950–70-luvuilla Metsämontun kaivoksen malmia. Aiemmin seudulta louhittiin lyijymalmia Hopeamäessä 500 tonnia vuosina 1677–1916 ja Aurumsissa 20 tonnia 1684–1957 sekä rautamalmia Helbomsissa 40 tonnia 1688–1831.

Kylässä tiedetään olleen kaksi pientä hopeakaivosta, joista Hopeamäki löytyi vuonna 1677. Suomen Malmi Oy käynnisti järjestelmällisen malminetsinnän vuonna 1945, ja vuonna 1947 löytyi kaksi peräkkäistä kuparimalmiesiintymää, Itämalmi ja Länsimalmi. Arvioksi saatiin 175 metrin syvyyteen noin miljoona tonnia malmia ja noin 2 prosentin kuparipitoisuus.

Outokumpu Oy hankki esiintymän keväällä 1948 ja käynnisti rakennustyöt. Rikastamo nousi kaivoksen yhteyteen vuosina 1948–1949, ja sitä laajennettiin myöhemmin Metsämontun malmia varten. Pääkuilu ylsi 213 metriin, ja tärkeimmät louhintatasot olivat +115 ja +175 metriä.

Kupari-, sinkki- ja rikkimalmia louhittiin vuoteen 1958 mennessä 835 455 tonnia. Heikkojen tutkimustulosten takia kaivos suljettiin ja päästettiin täyttymään vedellä vuonna 1961. Helmikuussa 2017 maa romahti Itämalmiksi kutsutun maanalaisen louhoksen kohdalta ja maahan syntyi suurehko aukko, ja romahduksen yhteydessä kaivosvettä valui muun muassa Kiskonjokeen.