Askola kuuluu Uudenmaan maakuntaan. Askolassa on kartalla 51 kohdetta 18 kategoriassa. Eniten kartalla on urheilu ja liikunta (21), luonto (13) ja vesi ja rannat (6). Keskustasta lyhin matka on Kuntoklubi FEM (0.2 km) ja pisin Valkjärven uimapaikka (11.4 km); mediaanietäisyys on 4.7 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat uimarannat (5) ja vesiputoukset & kosket (12) – niitä on 2,2-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Askola on 4 677 asukkaan kunta Uudellamaalla, ja sen 212 neliökilometrillä on kartalla 51 kohdetta. Koskia on 12 sekä jalkapallokenttiä ja kuntosaleja kuusi kumpiakin, uimarantoja ja jäähalli- ja luistelupaikkoja viisi kumpiakin.
Askolan tunnetuin kohde on geologinen, ja se kuuluu Suomen merkittävimpiin.
Askolan hiidenkirnut ovat Suomen tunnetuin hiidenkirnukohde.
Kirnukalliossa on kaikkiaan 20 lieriömäistä kirnua, ja kaikki ovat jääkauden perua.
Suurin niistä on nimeltään Jättiläisen kuhnepytty, ja sen mitat ovat 4,2 metriä leveä ja 10,3 metriä syvä.
Kymmenen metrin syvyys tarkoittaa yli kolmikerroksisen talon korkuista kuoppaa kiinteässä kalliossa. Se on Suomen suurimpia hiidenkirnuja.
Syntytapa on kirjattu tarkasti: muodot ovat syntyneet jääkauden loppuvaiheessa, kun sulamisvedet pyörittivät kiviä.
Mekanismi on yksinkertainen mutta hidas. Jäätikön sulamisvesi virtasi jäätikön sisällä ja pohjalla valtavalla paineella. Kun virta pyörteili yhdessä kohdassa, se pyöritti irtokiviä samassa paikassa vuosikymmeniä tai -satoja — ja kivet hioivat kallioon lieriömäisen reiän.
Kirnu on siis kiven ja veden yhdessä kaivama. Nimi hiidenkirnu tulee kansanperinteestä: muinaisuskomuksissa niitä pidettiin jättiläisten eli hiisien tekeminä.
Kaksikymmentä kirnua samassa kalliossa on poikkeuksellinen keskittymä. Se tarkoittaa, että paikalla oli useita pyörteitä samaan aikaan — käytännössä kokonainen sulamisvesiputous.
Kohteessa liikuttaessa on syytä varovaisuuteen: kirnut ovat syviä ja jyrkkäreunaisia, ja kallio on märkänä liukas. Lapsia ei pidä päästää reunoille yksin.
Monaco Gym on kuntokeskus Askolan Monninkylässä. Kuntosali on 400 neliötä, ja lisäksi on 85 neliön ryhmäliikuntatila, jossa järjestetään ohjattuja tunteja.
Neljäsataa neliötä on kaupunkitason kuntosali. Erillinen ryhmäliikuntatila on merkittävä lisä: ilman sitä ohjatut tunnit pidettäisiin kuntosalin lattialla, mikä häiritsee molempia käyttäjäryhmiä.
Salilla on uusia kuntoilulaitteita ja vapaita painoja — molempien tarjoaminen kattaa sekä aloittelijan että kokeneen harjoittelijan tarpeet.
Askola DiscGolfPark on 14-väyläinen metsärata, pituudeltaan 1 325 metriä. Heittopaikat ovat tekonurmea, rata on kunnan omistama ja käyttö on maksutonta.
Neljätoista väylää on epätavallinen määrä — kilpailumitta on 18 ja tavallisin pienempi koko on 9. Se kertoo, että rata on rakennettu maaston ehdoilla: metsästä löytyi 14 hyvää väylää, ei enempää eikä vähempää.
Metsärata tarkoittaa väyliä puiden välissä, mikä vaatii tarkkuutta pituuden sijaan. Vajaan 1 400 metrin rata on nopea kiertää, mutta kiekkoja katoaa metsään helpommin kuin avoimella radalla.
Askolan kolme kaukaloa on rakennettu peräkkäisinä vuosikymmeninä, ja niiden pinnat kertovat kehityksestä.
Särkijärven jääkiekkokaukalo on vanhin, vuodelta 1978, ja sen pinta on hiekkaa. Kaukalo on 50 × 24 metriä, valaistu ja maksuton.
Juornaankylän jääkiekkokaukalo Myrskyläntiellä on vuodelta 1979 ja mitoiltaan 50 × 25 metriä. Se on kunnan liikuntatoimen ylläpitämä.
Monninkylän kaukalo on uusin, vuodelta 1986, ja sen pinta on tekonurmi. Kaukalo on 60 × 27 metriä, valaistu ja varustettu käymälällä, ja käyttö on maksutonta.
Tekonurmipohjainen kaukalo on merkittävä ero hiekkaan. Tekonurmi on tasainen ja läpäisevä, joten jää muodostuu sen päälle tasaisesti ohuemmalla vesimäärällä — ja kesällä sama pohja on pelikenttä.
Kuusikymmentä kertaa 27 metriä on lähellä virallista jääkiekkokaukalon mittaa (60 × 30), joten Monninkylässä voidaan pelata täysimittaista peliä.
Kolme kaukaloa kolmessa eri kylässä tarkoittaa, että jää on kävelymatkan päässä useimmista asukkaista.
Askolan yleisurheilukenttä on 100 × 60 metriä hiekkaa, ja siinä on käymälä ja kaksi pituushyppypaikkaa. Kenttä on vuodelta 1975.
Kentästä on kirjattu myös toinen käyttötarkoitus: kenttä toimii myös pesäpallokenttänä.
Yleisurheilukenttä ja pesäpallokenttä samalla pohjalla on tilankäytön kannalta järkevä yhdistelmä. Pesäpallokenttä on muodoltaan sektori, joka mahtuu yleisurheilukentän sisäkenttään.
Monninkylän yleisurheilun harjoitusalue ja saman alueen pallokenttä ovat molemmat 110 × 70 metriä nurmea ja vuodelta 1982. Kohteessa on käymälä ja käyttö on maksutonta.
Sadankymmenen metrin nurmikenttä on täysimittaista jalkapallokenttää suurempi — se tarjoaa tilaa myös yleisurheilun suorituspaikoille kentän laidoilla.
Askolan Onkimaan ulkoampumarata on 100 metriä pitkä, ja siinä on kahdeksan ampumapaikkaa. Radalla ammutaan kiväärillä ja pienoiskiväärillä, ja kohteessa on käymälä. Rata on vuodelta 1973.
Sadan metrin rata on metsästysammunnan perusmitta: se riittää kiväärin kohdistukseen ja ampumakokeeseen.
Kahdeksan ampumapaikkaa tarkoittaa, että pieni ryhmä mahtuu ampumaan yhtä aikaa — se on tavallisen metsästysseuran mitoitus.
Yli viisikymmentä vuotta käytössä ollut rata kertoo katkeamattomasta metsästysperinteestä.
Korttia on kunnan leirintäkohde, jossa on sekä telttailu- että vaunupaikkoja ja mökkimajoitusta.
Kartalla on 51 kohdetta Askolassa, 18 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Vesiputoukset & kosket (12), Jalkapallokentät (6), Kuntosalit (6). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.