Nähtävyydet ja kohteet Myrskylässä

Myrskylä on 1 715 asukkaan kunta Uudellamaalla, ja sen 200 neliökilometrillä on kartalla 39 kohdetta. Näkötorneja on kahdeksan, nähtävyyksiä kuusi sekä urheilukenttiä, kuntosaleja ja uimarantoja kolme kutakin.

Kahdeksan näkötornia alle 1 800 asukkaan kunnassa on Suomen mittakaavassa poikkeuksellinen määrä. Kunnan kiinnostavin yksittäinen esine on kuitenkin kirkon parvella.

Myrskylän kirkon urkujen alkuperä on kirjattu tarkasti, ja se on harvinaislaatuinen.

Urut ovat Olof Schwanin vuonna 1776 Pietarin Pyhän Katariinan puukirkkoon rakentamat.

Soitin on siis lähes 250 vuotta vanha, eikä sitä alun perin tehty Suomeen lainkaan. Pietarin Pyhän Katariinan seurakunta oli kaupungin luterilainen seurakunta, ja 1770-luvulla sen kirkko oli vielä puinen.

Olof Schwan oli aikansa merkittävimpiä urkurakentajia Ruotsin valtakunnassa, johon Suomi tuolloin kuului. Hänen soittimiaan on säilynyt Ruotsissa useita, ja niitä pidetään pohjoismaisen urkurakennuksen klassikkoina.

Urkujen vaiheet jatkuvat: Carl Wirth korjasi ja laajensi niitä vuonna 1833, minkä jälkeen soitin ostettiin seurakunnalle.

Käytettyjen urkujen ostaminen oli 1800-luvulla tavallinen tapa hankkia soitin maaseurakuntaan. Uudet urut olivat kalliit, mutta suurten kaupunkiseurakuntien vanhoja soittimia vapautui, kun ne hankkivat isompia.

Näin syntyi soittimen matka: rakennettu Pietaria varten, korjattu ja laajennettu puoli vuosisataa myöhemmin, ja lopulta ostettu suomalaiseen maalaiskirkkoon.

Alttaritaulun on maalannut Dora Wahlroos, ja sen aiheena on Vuorisaarnaa pitävä Jeesus.

Vuorisaarna on alttaritauluaiheena harvinaisempi kuin ristiinnaulitseminen tai ylösnousemus. Se korostaa opetusta ja kuulijoita — alttaritaulussa on siis väkijoukko eikä yksinäinen hahmo.

Naispuolinen alttaritaulun tekijä oli 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa poikkeus. Kirkkotaide oli miesten ala, ja tilaukset menivät vakiintuneille nimille.

Myrskylän kartanon historiaan sisältyy kaksi hyvin eri aikakautta.

Varhaisin kirjattu vaihe on 1700-luvulta: ensimmäinen rakennus paloi vuonna 1704, ja maatila annettiin eversti Mathias Forbesille.

Maatilan lahjoittaminen upseerille oli Ruotsin vallan aikana tavallinen palkitsemistapa. Kruunulla oli maata mutta ei rahaa, ja sotilasansiot korvattiin läänityksillä ja tiloilla.

Toinen vaihe on 1940-luvulta, ja se muutti tilan kokonaan.

Sortavalan maalaiskunnasta tulleet hankkivat 15 perheelle 400 hehtaaria, josta peltoa oli 182 hehtaaria, ja ositus saatiin päätökseen 1948.

Sortavalan maalaiskunta oli Laatokan Karjalassa, ja se luovutettiin Neuvostoliitolle. Sen asukkaat olivat evakkoja, jotka asutettiin muualle Suomeen.

Maanhankintalaki vuodelta 1945 velvoitti luovuttamaan maata evakkojen, rintamamiesten ja sotaleskien asuttamiseen. Suuret tilat ja kartanot olivat luovutuksen ensisijainen kohde.

Luvut kertovat mittakaavan konkreettisesti. Viisitoista perhettä sai yhteensä 400 hehtaaria, josta peltoa 182 hehtaaria — eli keskimäärin noin 12 hehtaaria peltoa perhettä kohti. Se oli pientilan koko: riittävästi elättämään perheen, ei enempää.

Osituksen valmistuminen vuonna 1948 tarkoittaa, että prosessi kesti kolme vuotta lain säätämisestä. Koko maassa asutettiin tällä tavoin satojatuhansia ihmisiä.

Kartano on siis samalla kertaa 1700-luvun aatelistila ja 1940-luvun asutuspolitiikan konkreettinen jälki.

Syväjärven grillikatoksesta on kirjattu kuvaus, joka on harvinaisen käytännöllinen.

Syväjärven uimaranta muokkautuu talvisin mukavaksi paikaksi talvitouhuiluihin. Kaksi grillikatosta ja hyvä mäenlaskupaikka takaavat hyvän päivän ulkona.

Kohteessa on käymälä, ja käyttö on maksutonta.

Uimarannan talvikäyttö on aliarvostettu asia. Ranta-alueella on jo valmiina kaikki, mitä talviretki vaatii: pysäköinti, käymälä, avoin tila ja usein rinne.

Kaksi grillikatosta yhdellä alueella tarkoittaa, että kaksi seuruetta mahtuu paikalle häiritsemättä toisiaan. Talvella se on olennaista: katos on ainoa lämmin paikka, ja yksi katos täyttyy nopeasti.

Mäenlaskupaikan mainitseminen erikseen on lapsiperheelle tärkein tieto koko kuvauksessa. Hyvä pulkkamäki on turvallinen: riittävän loiva, riittävän pitkä, eikä se pääty tielle tai järven jäälle.

Järven jäälle päättyvä mäki on syytä muistaa riskinä. Tarkista, mihin lasku päättyy, ennen kuin päästät lapsen mäkeen.

Myrskylän jääkiekkokaukalo on asfalttipintainen ja valaistu. Paikka on päiväsaikaan koulujen käytössä.

Aukioloaika on kirjattu tarkasti: kaukalo on avoinna klo 9–21.30.

Kirjattu aukioloaika maksuttomalla ulkokaukalolla on hyödyllisempi tieto kuin miltä kuulostaa. Se kertoo, milloin valot palavat — ja valaistun kaukalon käyttökelpoisuus talvella riippuu täysin siitä.

Puoli kymmeneen asti auki oleva kaukalo palvelee myös aikuisten iltavuoroja, ei vain koululaisia.

Kohteesta on kirjattu myös toinen rakenne: kaukalon lisäksi vieressä on pienempi luistelukenttä, joka on jäädytetty.

Kaukalo ja erillinen pieni luistelukenttä vierekkäin on hyvä yhdistelmä. Kaukalossa pelataan, ja pienemmällä kentällä opetellaan luistelemaan ilman että kiekot lentävät ympärillä.

Asfalttipohja tarkoittaa, että kaukalo palvelee myös kesällä: siinä pelataan sählyä ja katukoripalloa ja rullaluistellaan.

Liikuntahalli Myräkkä Pussilantie 1:ssä on rakennettu vuonna 2021. Hallissa on peruskoululiikuntaan kuuluva välineistö sekä lisäksi jumppatarvikkeita.

Vuonna 2021 valmistunut liikuntahalli on kunnan uusin liikuntarakennus. Peruskoululiikunnan välineistö tarkoittaa täyttä varustusta: pallot, patjat, telineet ja mailat kaikkiin opetussuunnitelman lajeihin.

Lähiliikuntapaikka aikuisille on hiekkatekonurmipintainen, valaistu ja maksuton. Siinä on kuusi kuntolaitetta ja lisäksi leikkipaikka.

Kohde on kesällä 2018 täysin uusittu lähiliikuntapuisto keskustassa.

Nimi ja sisältö ovat näennäisesti ristiriidassa: aikuisille tarkoitettu paikka, jossa on leikkipaikka. Käytännössä yhdistelmä on juuri oikea. Vanhempi ei ehdi kuntoilla, jos lapsella ei ole tekemistä vieressä.

Kuusi ulkokuntolaitetta kattaa perusliikkeet. Ne toimivat kehonpainolla tai säädettävällä vastuksella, eivätkä ne vaadi ohjausta.

Myrskylä Gym on yksityinen kuntokeskus vuodelta 1988, ja tiloissa on kuntosali ja ryhmäliikuntaa.

Yksityinen kuntosali alle 1 800 asukkaan kunnassa on huomionarvoinen — ja se, että se on toiminut vuodesta 1988, kertoo vakiintuneesta asiakaskunnasta.

Myrskylän yleisurheilukenttä on 90 × 50 metriä nurmea, ja sen sisäradan pituus on 300 metriä. Kentällä on kaksi pituushyppypaikkaa, ja paikka on päiväsaikaan koulujen käytössä.

Kolmensadan metrin sisärata poikkeaa kilpailukentän 400 metristä, joten kenttä on harjoitusalue. Kaksi pituushyppypaikkaa tarkoittaa, että koululuokka voi harjoitella kahdessa ryhmässä ilman jonoa.

Saman kentän nurmikenttä on niin ikään 90 × 50 metriä ja vuodelta 1989 — sama rakenne kahdessa käyttötarkoituksessa.

Kankkilan jalkapallokenttä on selvästi suurempi: 105 × 55 metriä nurmea, rakennettu 1981 ja peruskorjattu 2018.

Sadanviiden metrin pituus on täysimittaisen jalkapallokentän maksimimitta, joten Kankkilassa pelataan oikeaa jalkapalloa. Peruskorjaus 2018 tarkoittaa, että nurmi ja pohja on uusittu — kenttä on todennäköisesti hyvässä kunnossa.

Kiparkatti on kunnan tanssilava. Ohjelmistoon kuuluvat perinteiset juhannuslauantain tanssit sekä kesän mittaan Viihdeverkon järjestämiä tansseja.

Juhannuslauantain tanssit ovat suomalaisen lavakulttuurin kesän huipentuma, ja ne ovat monilla lavoilla vuoden ainoa täysi ilta.

Esiintyjät ja päivämäärät vaihtuvat vuosittain, joten kesän ohjelma kannattaa tarkistaa lavan omista tiedoista ennen matkaa.

• Syväjärven ranta toimii talvella pulkkamäkenä — tarkista, mihin lasku päättyy.
• Kaukalo on avoinna klo 9–21.30 ja päiväsaikaan koulujen käytössä.
• Lähiliikuntapaikassa on sekä kuntolaitteet että leikkipaikka.
• Kirkon urkuja ja alttaritaulua pääsee katsomaan vain aukioloaikoina.
• Tanssilavan kesäohjelma vaihtuu vuosittain — tarkista ennen matkaa.